Arsenal Finland Supporters Club

Mestareiden liiga, lohko G:

ARSENAL FC
FC Porto, Portugali
Fenerbahce, Turkki
Dynamo Kiev, Ukraina

Mielipiteitä? Niin, totuuden nimessä kuulosta hieman v*ttumaiselta lohkolta. Ei sillä etteikö meillä ole ihan hyvät mahdollisuudet jatkaa tästä pudotuspeleihin, mutta vierailut Turkkiin ja Ukrainaan eivät äkkiseltään kuulosta kovin houkuttelevilta.

Pikainen analyysi voisi olla että tässä lohkossa kotipelit nousevat arvoon arvaamattomaan. Ja siinä valossa arvioisin että lohkon muut joukkueet ovat kaikki täysin lyötävissä Emiratesilla. Samalla voisi kuvitella että tässä lohkossa pelataan paljon ristiin ja tuskin mikään joukkue tulee voittamaan lohkoa ylivoimaisesti, eikä mikään joukkue toisaalta jää nollakerhoon. Uskaltaisin väittää että tästä lohkosta menee jatkoon yhdeksällä pisteellä, eli kolmella kotivoitolla.

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen lohko ja vaikka bloggaaja ei ole kovin suuri Mestareiden liigan ystävä niin otetaan haaste vastaan. Se on pakko todeta että Mestareiden liigan taloudellinen merkitys on tänä päivänä (liian) niin suuri, että pakko sitä on jälleen huutaa Arsenalin nimeen kasvot punaisena tälläkin kaudella.

Niin, mielipiteitä arvonnan tuloksesta. Päivän kysymys voisi kuulua vaikkapa näin: Vaihtaisitteko paikkaa jonkin toisen Valioliigaseuran kanssa lohkoissaan? Minä en.

Tykkimiehiä arvonnassa edusti hallituksesta Danny Fiszman, joka totesi arvontatuloksesta seuraavaa ja komppasi bloggaajaa.

“One of the big issues for Arsene is the distances we have to travel. They are tough games with very difficult stadia to play in. I’m sure they will be very stiff competition, the results at home will be what will decide this group. But we are optimistic and confident we will get through to the knockout stages.”

***

Siirtomarkkinoille! Eilen taikuri taikoi hatustaan esiin nimen Jonathan De Guzman. Kanadassa syntynyt, tammikuussa Hollannin kansalaisuuden saanut 20 -vuotias keskikentän puolustava pelaaja. Nuori mies jota sanotaan (ah tiedätte että rakastan näitä) ‘uudeksi’ Owen Hargreaves’iksi. Miksikö? Hehe, hölmö kysymys, molemmat ovat syntyneet Kanadassa! LOL!

Niin, jälleen pitää tunnustaa etten tiedä tästä nuorukaisesta tasan yhtään mitään, muuta kuin että edustaa Feyenoordia. Kuulostaa toki Wengermäiseltä mutta jäitä hattuun. Mediassa esiintynyt 12:n miljoonan punnan hintalappu ei kuulosta. Näin De Guzman itse:

“My dream clubs are Arsenal and Barcelona. If clubs of that stature are interested in you then you cannot say no. I’m certainly open to interest from Arsenal and from what I hear Feyenoord are happy to hear from them as well.”

Näin puolestaan pelaajan agentti Jan de Visser:

“I don’t expect a transfer of Jonathan this summer. The price that Feyenoord ask for him is too much for the interested clubs. And the closer you come to the end of the transfer window, the more expensive he will get.”

Ensinnäkin, eikö olisi ihan mukava jos se pelaaja, joka takuulla vielä tarvitaan, olisi pelaaja jonka jo tuntisimme ja jonka tasosta voisi olla vakuuttunut. Siis Alonso, Barry.. ei Guzman, Inler. Joskin tuntien käydessä nyt todella vähiin, alan olla siinä määrin epätoivoinen että pian kelpaa kuka tahansa.

En jaksa nyt tuhlata aikaa alkamalla kirjoittaa romaania De Guzmanista ja hänen mahdollisesta siirtymisestään Emiratesille. Kaivetaan sitten kaverista ‘dataa’ jos tästä jotain tulee. Mestareiden liigan arvontaa seuranneelta Fiszmaniltakin kysyttiin josko joukkuetta vielä vahvistetaan ja näin Danny:

“It is up to Arsene. If he has got the player he wants then we will buy him.”

Blaise Matuidi?

***

Tiedättekö, meillä on joukkueessa kaksi täysin ylivertaista äänitorvea. Kaksi pelaajaa joiden suusta ei sammakoita pääse, päinvastoin, puhuvat ennen kaikkea asioista niin kuin ne ovat, eivätkä anna toimittajille mahdollisuuksia väännellä sanoja niin että skandaali on valmis.

Cesc Fabregas on tottakai toinen ja toinen on Gael Clichy. Ei näissä Clichy’n eilisissä puheissa nyt mitään sen ihmeempää ole mutta asia vain tuli mieleen kuinka Ranskalainen puhuu joukkuekavereiden puolesta.

Kuka voi unohtaa Clichy’n kesän legendaarisia kommentteja mitä tulee siirtomarkkinoihin. Kun Italiasta tuli tieto että siellä on kiinnostusta Clichy’n palveluksista, hän viis veisasi ja sanoi agentilleen ettei halua kuulla asiasta yhtään mitään, vaan nyt sorvataan uusi sopimus Emiratesille ja sillä sipuli. Samalla mies totesi että jos pelaaja haluaa olla lehtien otsikoissa, siellä ollaan. Mutta jos ei, niin sekin on täysin itsestä kiinni, piste.

***

Perjantai, lauantai.. stop! Pelit jatkuvat jälleen huomenna ja toistamiseen peräkkäin tällä lauantain kierroksen myöhäispelillä joka ei ole koskaan oikein tuntunut sopivan meidän pojille. Toivotaan että täysi tupa ja kotiottelu takaavat tällä kertaa onnistuneen iltapuhteen. Sen jälkeen voi sitten hyvällä omalla tunnolla käydä paikallisessa nauttimassa lasin maitoa.

Vastaan Emiratesille saapuu kauden voitolla ja tasapelillä aloittanut Newcastle. Hah, raitapaitalauma siis sarjataulukosta Tykkimiehiä ylempää. Tästä pelistä ennakkoa huomenna kun mm loukkaantumisten suhteen ollaan viisaampia. Tämän hetkisen tiedon valossa uusia loukkaantumisia ei ole, eikä toisaalta kukaan loukkaantuneista tee paluuta tositoimiin.

V*ttu, minä luulin aluksi että se oli vitsi kun Mikael Silvestren siirto julkistettiin ja hänen kerrottiin olevan heti valmiiksi potilasosastoa. No näinhän se nyt on ja ilmeisesti kukaan ei tunnu tietävän milloin exr*nkkari palaa tositoimiin. Ei sillä, toivottavasti Johan Djorou saa pitää paikkansa.

Ian Wright! Kysymys legendalle, kuuletko? Olisiko kannattanut kuunnella sydämen ääntä kolme vuotta takaperin, eikä olla bling bling. Pojalla oli vain taivas rajana, 22 miljoonaa puntaa, kolme vuotta ja vaivaiset 43 starttia. Nyt 8m£ ja paluu taivaansinisiin. Eihän tämä enää minulle mitenkään kuulu eikä kiinnosta, mutta vielä tänäkin päivänä mietin mikä pelaaja Shaun olisi jos osoite vuonna 2005 olisi vaihtunut Pohjois-Lontooseen.

Liam Bradyn viikon takainen sairaalareissu säikäytti mutta kaikki on hyvin.

No niin, siis perjantai ja bloggaajalla on tänään edessä varmasti mielenkiintoinen päivä. Kerron siitä kenties lisää tuonnempana, ehkäpä huomenna Sporttiin peliä katsomaan saapuville a’la exclusive. Arsene, it’s time to do some business! Lift our spirit please, beer on me when we see monsieur.

Ystävät Punavalkoiset, suokaa anteeksi mutta tällä kertaa kovin lyhyesti. Tämä siksi että työn ja jalkapallon yhdistelmä on liki mahdoton. Sain kiinni eilisestä ottelusta kun takana oli 17 minuuttia ja sen seurauksena luonnollisesti verstaalla jossa oli jo valmiiksi härdelli, hommasta muodostui todellinen sekamelska. Niinpä näin yön tunteina ja kotiin saapuneena virta on jokseenkin loppu.

4-0 ja katseet iltapäivän lohkoarvontaan. Nyt, viitaten viime päivien yhä kriittisemmiksi käyneisiin keskusteluihin, eilisen tuloksen ei pidä antaa hämätä millään tavalla. FC Twente oli sanalla sanoen täysin hampaaton eilisessä ottelussa, eikä tulos muuta tasan mitenkään sitä tosiasiaa että vahvistusta tarvitaan, kipeästi. Nyt ollaan alle sadan tunnin kun siihen on aikaa jäljellä mutta luotetaan siihen että se riittää.

Itse asiassa eilisen ottelun lähes kokonaan nähtyäni olen entistäkin enemmän sitä mieltä että keskikentälle tarvitaan pelimies. Nimittäin on helppo sanoa että tällä hetkellä Arsenal on yhtä kuin Cesc Fabregas. Ja vaikka nuori Katalaanikuningas välttyisi loukkaantumisilta, hän ei tule pelaamaan joka ainoaa ottelua. Tässä väsymyksen tilassa en edes mene siihen vaihtoehtoon että tapahtuisi jokin loukkaantuminen.

Viimeistään nyt on myös selvää että Fabregasin tulisi olla joukkueen kapteeni. En tiedä kuinka moni seurasi William Gallasia sillä silmällä, mutta ainakin bloggaajalle tuli sellainen fiilis että jopa Ranskalaistoppari itse oli kuin se oikea kapteeni olisi tullut sotaan mukaan. Aivan kuin se kapteenin painolasti olisi siirtynyt ilman nauhan fyysistä vaihtamista automaattisesti Espanjalaiselle.

Gallas teki töitä, liikkui ja keskittyi pelaamiseen (ja teki maalin). Ja kaikki, William mukaan lukien pelasivat suurella sydämellä johtajan palattua tositoimiin. Niin, jäikö edellinen vähän kesken, jäi. Nyt on siis selvää ettei meillä voi olla paluuta keskikentän kombinaatioon Denilson - Eboue. Sinne tarvitaan pelaaja joka edes jollain tasolla pystyy nostamaan henkilökohtaisesti koko muun seurakunnan tasoa kuten Cesc.

Näittekö esimerkiksi Denilsonin?! Heh, tottakai näitte jotka näitte, erm.. (väsyttää). Brasilialainen oli kuin uudesti syntynyt kun kuningas pelasi rinnalla, kaikki näytti toimivan. Jos kuin uuden akun saanut Gallas lähti nousuun, tai jos se oli Johan Djorou, Denilson oli hereillä ja pudotti paikkaamaan.

Tässä kohtaa voisi myös olla aiheellista kysyä jälleen kerran että onko meidän ykköstoppariduo Gallas - Kolo Toure? No ehkäpä sitä ei kannata lähteä pohtimaan eilisen perusteella, sillä kuten sanoin, Twente ei ollut eikä ole se mittari millä sitä arvioidaan. Joka tapauksessa Gallasin ja Djoroun eilinen oli vaikkakin sitten ilman suurempia vaikeuksia, kelpo esitys. Niin, laitapakit olivat eilen käytännössä työttömiä ja harjoittelivat kelpo harjoitukset.

Eilisen show’n kiistaton tähti oli siis Fabregas. On uskomatonta kuinka hän näytti ehtivän joka paikkaan. Ja ne syötöt, hänen pelisilmä ja käsitys ovat täysin omaa luokkaa. Syötöt lähtevät lähelle, kauas ja sille välille, kuin kaverilla olisi kärpäsen silmät ja katse. Kaikella tällä hän teki mahdolliseksi meidän kolme ensimmäistä maalia ennen kuin oli aika siirtyä vaihtoon huilaamaan.

Bloggaaja antaa Espanjalaisen jälkeen seuraavat tähdet Nicklas Bendtnerille ja Theo Walcott’ille. Niin, ja jälleen, ajatelkaa juuri Walcott’ia. Engelsmanni vaelsi pari peliä täysin kuutamolla mutta mitä sai aikaan Cesc?! Sama pätee tietysti Bendtnerin ja koko hyökkäyksen kohdalla.

Kumpainenkin edellä mainittu onnistui maalinteossa (Theo - Nicklas) ja lisäksi Tanskalainen oli vahvasti mukana kahdessa muussa, Theo yhdessä ja paremmalla onnella parissa muussakin. Kuin kruunuksi molemmille voi mainita meidän kolmannen maalin, Theo pelasi seinän Nicklasin kanssa ja tuloksena Thierry Henry’n sijoitus. Tuli melkein kyynel silmään kun sitä maalia katsoi. Pikku-Theo on takuulla nähnyt sen harjoituksissa aikoinaan sen miljoona kertaa ja sen hän on opetellut. Tästä rakkaat lukijat nopealla aasinsillalla aiheeseen Robin van Persie.

Allekirjoittanut kirjoitti aiheesta jo aiemmin huolestuneena, eikä siihen ole mitään lisättävää ja huoli vain kasvaa. Hollantilainen jäi jälleen kerran tehoitta ja kruununa tuikki tottakai yksi paikka josta minä, sinä ja meidän äidit olisivat sijoittaneet pallon maaliin. Pallo siinä kuuluisalla vasemmalla jalalla, edessä käytännössä tyhjä maali, aikaa keittää kahvit, leipoa pullat ja pikkusuolaiset ja mitä?! Ei tarvinne jatkaa. Olen todella huolestunut RvP:stä ja olisi itse asiassa mukava kuulla hänen jokin haastattelu missä hän itse kertoisi mikä mättää.

Vielä ihan pienen aasinsillan kautta asiasta toiseen, tai pelaajasta toiseen. Nimittäin pitää Hollantilaiselle yksi plussa antaa. Asenteella taisteltu irtopallo tärkeässä avausmaalissa meni kuin menikin Samir Nasrin jalkoihin ja siitä 1-0. Aasinsilta oli tottakai Nasrin suuntaan joka on jo nyt korvannut Alex Hlebin enemmän kuin täydellisesti.

Kun Ranskalaisen eilistä maalia katsoi hidastuksena, ei voinut välttyä ajatukselta mitä Barcelonan paitaan vaihtanut Valko-Venäläinen olisi keksinyt vastaavassa paikassa. Hah, no maalia siitä ei nyt ainakaan olisi syntynyt. Sanokaa minun sanoneen, Nasrista tulee olemaan meille vielä paljon iloa. Nuori noviisi Brittikentillä ei pelkää haastaa vastustajaa ja kuin Robert Pires’llä konsanaan, takaraivossa on halu tehdä maaleja ja ajaa boxiin.

En halua ottaa tuoreeltaan mitään kantaa managerin kommentteihin pelin jälkeen sillä ensinnäkin FC YPA olisi ollut laadukkaampi joukkue verrattuna viime lauantaihin ja toiseksi odotan pelonsekaisin tuntein sitä kun Arsene tulee siihen johtopäätökseen että kyllä tällä materiaalilla on mahdollista voittaa KAIKKI!

Niin, nyttemmin on käynyt selväksi että meidän vahvistus ei ole Gökhan Inler, ei Gareth Barry, eikä kaiketi Xabi Alonsokaan. Kuka se on, en tiedä, mutta se vahvistus tarvitaan.

Toivottavasti olen todella väärässä mutta bloggaajasta alkaa tuntua että Arsenal Football Club on pienimuotoisessa kriisissä. Mikä tekee tilanteesta erityisen vakavan on se että liigaa on takana vasta kaksi kierrosta. Asian voi toki nähdä myös siinä mielessä positiivisessa valossa, että KOSKA liigaa on takana VASTA kaksi kierrosta, kriisinpoikanen on mahdollista vielä tukahduttaa ja laittaa asiat järjestykseen.

Perustelen kriisinäkemyksen Arsene Wengerin kommenteilla. Ei tarvitse kuin lukea managerin puheita ja niistä on helppo päätellä että juuri nyt eletään vaikeaa jaksoa. Ei tarvitse edes kuulla manageria, pelkästään lukemalla hänen sanomisiaan, niistä huokuu voisiko käyttää sanaa epäjärjestys, sellainen tunne että manageriltakin on Punainen lanka hukassa.

Ei kyllä ihan heti tule mieleen milloin Arsene on vaikuttanut yhtä nurkkaan ajetulta koiralta kuin nyt. Wenger on ihan aiheesta joutunut toimittajien todelliseen piinapenkkiin ja ristikuulusteluun ja homma on mennyt melkoiseksi selittelyksi vähän joka asian suhteen. Ranskalaisen puheista kuulee että mies on vaivaantunut, ärsyyntynyt ja epätietoinen. Tuntuu kuin hän ei juuri nyt tiedä itsekkään mitä pitäisi tehdä ja mikä olisi parasta meidän rakkaalle joukkueelle.

Vallitseva tilanne ei ole hyväksi seuralle, pelaajille, kannattajille, ei kenellekkään paitsi muille kilpakumppaneille. Voin vain kuvitella kuinka Sir Alex Ferguson nauraa partaansa ja nauttii täysin rinnoin tilanteesta kotisohvalla viskilasi kädessä lehtiä selaillessaan. Ei ManUn, ei Chelskin, ei minkään muun seuran kohdalla kuohu nyt näin paljon. Ja onko tämä vasta alkua?

Ja se on p*skapuhetta että me olisimme jotenkin median ainaisen erityishuomion kohteena. Kyllä Rafa Benitez on saanut osansa mitä tulee suhteisiin Liverpoolin omistajatahoon tai Jose Mouninho viime kaudella Blue Scumsissa kun homma ei mennyt ihan Abramovichin toivomalla tavalla.

Jos joku ajattelee että bloggaaja puhuu tässä kohtaa puppua (varsin useinhan näin tapahtuukin) ja on sitä mieltä kyllä Arsenal on toimittajien silmätikku verrattuna muihin, niin sitten sanon että ainakin se toimii sitten sekä hyvässä että pahassa. Nimittäin kyllä meitä kehuakin osataan. Muistetaan viime kaudelta syyskausi kun meidän peliä ylistettiin maasta taivaisiin ja verrattiin jopa 70 -luvun Brasilian maajoukkueeseen.

Fakta on kuitenkin se että Chelskillä ja Poolilla on takataskussa kaksi voittoa, kuusi pistettä, eikä heidän vaihtopenkillä ole 13 -vuotiaita koulupoikia. Ajatelkaa nyt vaikkapa juuri Chelskiä, kuka näki tarpeelliseksi hankkia kolmekymppinen Deco vahvuuteen? Miksi, eikö siellä ollut (kyllä bloggaajan mielestä ainakin) jo ihan tarpeeksi miehiä keskikentälle? Niin, Decolla kaksi ottelua, kaksi maalia, homma toimii ja edessä on pitkä kausi, materiaalia tarvitaan, kuka enää kyselee tai valittaa.

Toista on Pohjois-Lontoon Punavalkoisessa leirissä.

“I believe we have a strong squad and I believe in the players I have instead of always looking at who might be coming in. It is not one player who makes a difference. We just look at the right player and if we can get him, we get him. If we don’t, we don’t. If nothing is done, it will not limit our ambitions because of it.”

Sen lisäksi että ainakin vallitsevassa valossa edellinen kuulosti bloggaajan korvaan melkein epätoivoiselta, sehän oli myös täyttä puppua. Jessus, ‘aina olla miettimässä kuka voisi tulla’ tai ‘jos mitään ei tapahdu, se ei rajoita meidän päämääriä’. Voi herra isä, paljoa ei todellakaan ole pohdittu vahvistuksia, tai ainakaan se ei ole muuttunut konkretiaksi. Vielä pahempaa p*skaa on väittää että jos ketään ei tule, se ei muka rajoita päämääriä. Toki voittamaan lähdetään aina vaikka siellä olisi bloggaaja luutimassa meidän keskikentällä mutta tiedätte mitä tarkoitan.

‘Ei se ole yksi pelaaja joka kaiken muuttaa’. No ei ole ei mutta siitä voisi nyt vaikka aloittaa, yhdestä vahvistuksesta. Tarvitseeko taas toistaa että tämän vuoden aikana meiltä on lähtenyt kuusi kokenutta maajoukkuepelaajaa joiden jättämää aukkoa on käytännössä hankittu tilkitsemään kaksi. Mitä tulee siihen akuuteimpaan ongelmaan eli keskikentän keskustaan niin jos ja kun Lassana Diarra ynnätään mukaan, sehän olisi sama asia kuin Alex Ferguson olisi pistänyt lihoiksi Owen Hargreavesin, Michael Carrickin ja Darren Fletcherin ja todennut että what a hell, John O’Shea’lla mennään.

Minä sanon että manageri toimii tällä hetkellä itsekkäästi. Onko Arsenella alkanut jo hieman viiraamaan tämä halu yrittää voittaa mahdollisimman nuorella ja kokemattomalla arsenaalilla. Tuntuu että hän on itse se ainoa jolle hän haluaa näin toimiessaan todistaa jotain. Mitä, se olisi kiva kuulla. Nuorten ohella samaan mysteeriseen kategoriaan voisi yhtä hyvin laskea pelaajat joiden CV:tä koristaa pitkä lista eri vammoista.

Entäpä sitten taas tapetille noussut kapteenikysymys. Palataan vielä lauantaihin.

“We did not play well as a team, everybody knows that and William is no more guilty than anybody else. It would be unfair to single anybody out. We lost as a team and we want to respond as a team. But I know my squad is good, my team is good, our spirit is good. We are intelligent enough to know we did not play well on Saturday, but we know as well we have the needed quality to respond.”

Siihen ei suuria älynlahjoja tarvita tiedostaakseen että lauantain esitys oli fiasko, p*aska! ‘Pelaajat ovat hyviä, joukkue on hyvä, henki on hyvä’.. No mikä h*lvetti sitten meni vikaan?! Ai niin, Wengerhän totesi aiemmin ettei tiedä! Minä totesin silloin että että jos jonkun se pitää tietää niin managerin for f*ck’s sake. Jos manageri sanoo että joukkueen henki oli kaikesta huolimatta hyvä lauantaina, sitten olen todella, todella huolestunut.

Jos minä ja sinä nähdään ettei William Gallasista nyt vain ole meidän kippariksi, jos Lee Dixon katselee peliä yhdessä Tony Adamsin kanssa ja toteaa ettei meidän joukkueessa ole johtajuutta, nyt tarvitaan toimia. Gallas on suurten pelien mies, hän on kyvykäs tekemään isoja ja tärkeitä maaleja mutta kapteeni hän ei ole, keskittyköön pelaamaan niin hyvin kuin osaa. Mahdoton arvioida seurauksia jos nauhankantajaa tässä vaiheessa vaihdetaan mutta tuskin menee väärin jos sanon ettei tilanne ainakaan huonommaksi voi muuttua ja se riittää.

Tässä piilee nyt sellainen vaara että pelaajat alkavat menettää uskoaan omiin mahdollisuuksiin. Ei meidän tähtipelaajat tyhmiä ole. Kyllä Fabregas, Adebayor, Toure… näkevät omin silmin ettei me voida voittaa pokaaleita jos keskikentän keskustassa häärää parivaljakko Denilson / Eboue. Näin asiaa katsoen voisi jopa antaa hieman ymmärrystä Gallasin suuntaan. Voisiko olla niin että kapteenin tehtävä on vain ollut eräänlainen mission impossible materiaali huomioiden? Napsahtelisiko Denilsonin syötöt omille ja Ebouen laukaukset maalia kohti jos kipparinnauha olisi Fabregasilla?

‘Bergkampin’ eilisen kommentin ensimmäinen lause summasi tilanteen. Vakituisille lukijoilleni on varmasti tullut selväksi että yksi bloggaajan bestiksistä on Liverpoolin kannattaja. Mestareiden liigan bonuskannut ei paljoa paina kun tiedetään mikä on se pyhin pokaali. Ystävän toivo Valioliigamestaruudesta tuntuu hiipuvan vuosi vuodelta ja viimeiset vuodet hänen motto onkin ollut että neljättä sijaahan tässä lähdettiinkin hakemaan. Haluammeko me samaa? No ei varmasti haluta mutta pelottavan todelliselta se uhkakuva näyttää. Meidän pitää keinolla millä hyvänsä pystyä vastaamaan Chelskin ja ManUn heittämään haasteeseen.

Voittamisen kulttuurin pitää olla sisäänrakennettuna joukkueeseen. Päivän hyvä kysymys johon itse asiassa vastaan samantien kuuluu: kuinka paljon meillä on sisäänrakennettua Punavalkoista voittajuutta?

Vastaukseksi voin kertoa että edellinen pokaali on Englannin Cupin voitto kaudelta 2004/2005. Siitä Punavalkoisesta voitosta muistaa jotain vain Kolo Toure. Ylipäätään meillä on ringissä vain viisi pelaajaa jotka jo tuolloin kantoivat Tykkipaitaa, kaikki silloin vain (väärä sana, en keksinyt parempaa) statisteja. Manuel Almunia ja Robin van Persie pelasivat silloin seurassa ensimmäistä kauttaan ja heidän lisäkseen vahvuudesta löytyi kaksi koulupoikaa nimeltä Cesc Fabregas ja Gael Clichy, molemmat toisella kaudellaan. Tästä on helppo laskea lyhyelläkin matematiikalla että Punavalkoista liigamestaruutta meillä ovat juhlineet Touren ohella 16- ja 18- vuotiaat Cesc ja Clichy, jotka keskittyivät siihen aikaan nimikirjoituksiin.

ARSENE, JOUKKUE HUUTAA APUA, VAHVISTUSTA!!!

Peter HillyBilly Yo Wood, please, shut up!

“The first lesson is you don’t necessarily do everything the fans want you to do. I am a fan too and I would love to have (aivan, niin me kaikki!) a squad that is much better than everyone else’s. We didn’t play well at Fulham on Saturday but I think all this stuff about us having to buy a complete lot of new players is rubbish.”

Otetaan vielä tapaus Philippe Senderos ja vuoden lainapesti AC Milaniin. Hah, aivan kuin minä sen tietäisin mutta väitän että tässäkin manageri viilaa meitä kannattajia linssiin. Hän sanoo että katsotaan kausi mutta kukaan ei tiedä mitä sen jälkeen. Wenger antaa ikäänkuin ymmärtää että kaikki valta on meillä. Minä väitän että se valta on Milanilla. Mikäli Big Phil pelaa tyrmäävän hyvän kauden Italiassa, papereista löytyy takuulla summa millä Sveitsiläisen siirto vaihtuu pysyväksi. Ei niin että Senderos on vuoden kuluttua huippuiskussa ja Arsenal kiittää ja kuittaa Milania tästä.

Olen aina sanonut että Arsene Wenger olisi loistava poliitikko. Mutta jos hän nyt istuisi hallituksessa ministerinsalkun kantajana niin tuuliset olisivat oltavat kuin Kanervan Ikellä konsanaan.

Olinko liian kriittinen, paisuttelinko asioita, yritänkö väkisin tehdä kärpäsestä härkäsen? Niin tai näin mutta pysyn kannassani että meillä on ainakin pienimuotoinen kriisi. Perustelen sen vaikka sitten sillä että jos ei valtaosa, niin ainakin h*lvetin suuri joukko kannattajista on tyytymätön tämän hetkiseen tilanteeseen ja miten seurassa asioita hoidetaan. Me kaikki seilaamme samassa veneessä ja minusta valtava tyytymättömien kannattajien määrä riittää syyksi puhumaan jonkin asteen kriisistä. En h*lvetissä olisi kolme kuukautta sitten voinut uskoa että tällaisen artikkelin vielä kirjoitan.

Tämän julkaisuhetkellä 116 tuntia aikaa.

Kaikesta vuodatuksesta huolimatta tänään on pelipäivä, eikä silloin voi muuta kuin lopettaa toteamalla c’moooon ARSENAL!!!

Valitettavasti bloggaajalla oli nyt sellainen härdelli verstaalla, ettei aikaa kertakaikkiaan jäänyt kuin hyvin pikaiseen vilkaisuun mitä Punavalkoisessa maailmassa juuri nyt puhutaan.

Ajatukset ja voimavarat ovat nyt täysin palkkatyössä (pomo hei, kuulitko, kaikki ajatukset ja voimavarat), joten turha jaaritella p*skaa paria ajatusta enempää. Mutta jos on bloggaajalla härdelli ja Arsenalin suhteen punainen lanka hieman kadoksissa ihan tuoreimpien uutisten osalta, niin tuntuu olevan puurot ja vellit sekaisin myös meidän rakkaalla Monsieur Wengerilläkin.

En kerrassaan pysy perässä mitä manageri oikein on tekemässä ja mitä ihmettä Ranskalainen oikein suunnittelee. Viime viikon lopulla se oli Johan Djorou, jonka uumoiltiin siirtyvän Galliaan vuodeksi lainaan Rennesin riveihin. Nyt saatiin lukea että Djoroun maanmies Philippe Senderos on lääkärintarkastusta vaille AC Milanin mies, edelleen kauden mittaisella lainasopimuksella missä olisi optio hankkia toppari pysyvästi saapasmaahan.

En voi todeta muuta kuin että allekirjoittaneella alkaa ymmärrys ja huumorintaju loppua. Muistatteko, pidetään tämä joukkue kasassa ja vahvistetaan sitä kahdella, jopa kolmella (Ramsey, Bischoff, Vela) valmiilla pelimiehellä. What a f*ck is goin’ on?!

Mathieu Flamini, Alex Hleb, Gilberto ja nyt kenties Sveitsiläistoppari kertaa kaksi. Se pitää sanoa että mikäli Senderos todella vaihtaa Serie A:han, en millään jaksa uskoa että myös Djorou lainattaisiin muualle. Ja jos näistä kahdesta toinen lähtee, niin olkoon se sitten Big Phil, ottaen huomioon Djoroun kyky pelata keskikentän pohjalla. Hah, ja toistaiseksi vaikuttaa että siellä niitä hommia tulee riittämöään, jopa Djoroulle.

Alkaa todella huolestuttaa miten tämä h*lvetinmoinen myllerrys vaikuttaa pian koko porukan yhteishenkeen. Pelaajat ovat itse vuoronperään toivoneet uusia kasvoja joukkueeseen, me kannattajat olemme toivoneet sitä vielä kiihkeämmin ja Arsene on näin luvannut tapahtuvaksi. Silti ovi käy täysin päinvastaiseen suuntaan ja en itse asiassa ihmettele lainkaan että kaikki tämä näkyy jo suorituksessa.

William Gallas vaikuttaa päinvastoin kuin itse todistelee, yhtä huonolta kapteenilta kuin viime kaudella, eikä Ranskalaisen auktoriteetti selvästikään riitä puhaltamaan tarpeeksi henkeä sekasortoiseen joukkueeseen.

Aika olisi ollut kypsä tehdä Fabregasista joukkueen kippari mutta mahdoton tietää minkälaisia keskusteluita asiasta kesällä käytiin. Nyt ollaan tilanteessa että nauhankantajan vaihtaminen kolmen pelin jälkeen tuntuu epätoivoiselta ratkaisulta, ja voisi entisestään kiihdyttää epävarmuuden tuntua joukkueen sisällä. Tuntuu että pelaajat pitävät Espanjalaista jo henkisenä kapteenina ilman nauhaakin ja näin ollen tilanne on varsin outo. Gallas varmasti aistii tilanteen ja kyseessä on nyt jonkin asteen pattitilanne, ollaan puun ja kuoren välissä. Kauhuskenaario olisi jos vallitseva tilanne vaikuttaisi negatiivisesti kapteenin ja sen jonka pitäisi olla kapteeni välillä.

***

Samir Nasri kertoo olevansa lähes seitsemännessä taivaassa Emiratesilla. Hehe, syystäkin artikkelin alussa muistutetaan meitä lukijoita että kyseinen haastattelu tehtiin ennen viikonlopun Fulham fiaskoa. Rehellisyyden nimissä onkin todettava että peilaten mainittuun häpeään, mm seuraava kuulostaa jokseenkin kornilta.

“There’s a guarantee with Arsenal; they’re a club synonymous with success. And then there’s Mr Wenger. I now understand better why Arsenal’s play looked so fluid on TV. It’s fantastic. I’m loving it!”

Indeed there is Mr. Wenger! LOL, tuo mystinen mies juuri nyt meidän kaikkien huulilla. Toisessa, kaiketi samasta haastattelusta koostetusta artikkelista käy ilmi kuinka tärkeää Nasrille oli tulla joukkueeseen missä on niin vahva Ranskalaisväri.

“It was very important to know I wasn’t heading into the unknown. I don’t feel homesick at all - you hear more French than English in the dressing room.”

Hmm, voisiko olla niin että koska Arsenalissa puhutaan ilmeisesti niin paljon ranskaa, tästä syystä mm Theo Walcott näyttää olevan hieman pihalla mitä tehdä.

Huomenna homma jatkuu Mestareiden liigan merkeissä kun FC Twente saapuu Emiratesille toiseen osaotteluun. Kun alla on Hollannista haettu 2-0 voitto, järki sanoisi että huominen on mukava harjoituspeli ja hyvä sauma saada hieman palikoita kasaan viikonloppua ja Valioliigaa silmällä pitäen.

Fulham vierailu on kuitenkin tuoreessa muistissa ja se mahalasku saa suhtautumaan tähän hieman varauksella. Pelaajien fokus on nyt kaukana siitä missä sen pitäisi olla. Ja kuvitelkaapa vain kävisi niin että Twente onnistuisi sohaisemaan pelin alkuun johto-osuman jonkin William Gallasin töpeksinnän seurauksena. Ei, vaikka jalka on ovenraossa lohkovaiheeseen, homma ei ole vielä taputeltu.

Viasat näyttää pelin suorana, joten ‘nauttikaa’ kenellä siihen on mahdollisuus. Bloggaaja on yövuorossa, joten peli jää varmuudella näkemättä. Nyt pitää kuunnella hieman rokkia. Ja kas, kappaleeksi valitsen tunnelmaan sopivasti Iron Maidenin raidan ‘Can I Play With Madness‘. Ja loppuun vielä Tony Cascarinon näkemys tästä hulluudesta.

Päivän toinen päivitys, yksinoikeudella vain ja ainoastaan tällä foorumilla. Seuran virallisilla sivuilla julkaistiin aiemmin Emmanuel Adebayorin haastattelu. Voin paljastaa että kyseinen artikkeli oli rajusti sensuroitu mutta ei hätää. Bloggaaja onnistui saamaan käsiinsä kopion siitä mitä Adebayor todellisuudessa sanoi.

Emmanuel Adebayor believes Saturday’s defeat at Fulham was the best warning his Arsenal side could have received about complacency. The defeat was as disappointing as it was surprising but, for Adebayor, it could still be useful to Arsenal.

“I think losing today is going to be the best warning that we can be given and we have to have some new players and Cesc back. We can’t think we are untouchable. We could really see, as soon as Fabregas is not there, we don’t play together and we don’t put our spirit together, we can lose the game.”

“So I think these are the things we have to put together, get Cesc back and buy new midfielder. As soon as we play our football with the same spirit and play to help each other on the pitch, with Cesc and this new player, NOT Denilson and Eboue, we have no reason to lose the games.”

“I don’t think we had all those things on Saturday, well it was for all to see, we had Denilson and Eboue there in the middle of the park and we lost the game. Anyway, now, it’s already behind us and we have to have a clear focus on Wednesday’s game and hope there’s new partnership in the middle.”

“We didn’t think about losing this early, but that’s football, we lost because of Denilson and Eboue and we just have to put it behind us and tomorrow is another day for the manager to buy. Money is there, we all know that.”

“I think we just learn the negative things we have done in this game and keep on going to hope that we never ever have to field the same duo at the middle. We have something to prove now. You have to show character, to show personality, not what Denilson did, God all those mistakes, and we have to get back our confidence as quickly as possible.”

“And what about William Gallas! Jesus, he really should have stop the bloke scoring that goal. It was as poor defending it can be. He need to step up now or hopefully the gaffer gives the armband to Cesc for the rest of the season.”

“We have a chance to do that and we are playing already on Wednesday, so, yeah, it’s going to be a good game and hopefully we can do some business before that. We need to win and bring in new midfielder, get Fabregas back and get our confidence back.”

Mitä masentavinta maanantaita ystävät. Lauantain painajainen syö edelleen miestä siinä määrin ettei bloggaaja ole lainkaan juttutuulella. Oikeasti, sanokaa yksi syy miksi pitäisi. Allekirjoittaneen jokainen lause alkaa vee alkuisella sanalla sama mistä on kysymys tai kenelle puhun.

Alan olla pikkuhiljaa (pikkuhiljaa, v*tut) todella täynnä Arsene Wengerin kommentteja, eikä kyllä tule mieleen milloin, jos koskaan olen todella miettinyt managerin tekemisiä ja asemaa yhtä kriittisesti.

“Of course I am frustrated but when you lose a game it is not always the solution to buy. Let’s not make comparisons with this team and last season’s team because it is not a lot different. If it is better only the future will tell us that.”

Not a lot different! Voi pyhä yksinkertaisuus. Viime kauden alussa meillä heittää Fabregasin rinnalle joko Mathieu Flamini, Gilberto tai Lassana Diarra. Vahvuudesta löytyi myös Alex Hleb ja pelikuntoinen Tomas Rosicky.

Uskallan sanoa että jos kauden lopussa hävitään tai menetetään jotain pisteellä tai kahdella niin Arsene on se jota voi sormella osoittaa. Mikäli hinnasta olisi päästy sopuun, tarjolla on ollut Yaya Toure, Miguel Veloso, Xabi Alonso, Gareth Barry… Kaikki pelaajia, joiden myötä lauantainenkin tulos olisi voinut olla aivan muuta. Henkka kommentoi eilen samaa mistä olen joskus sanonutkin, liput Arsenalin otteluihin maksavat hurjan paljon ja vaikka ymmärrän että uutta stadionia pitää maksaa pois, niin kyllä tavallinen lipunostaja haluaisi konkreettisesti vastinetta rahalle. Ei se ole täysin mahdoton ajatus että jos homma alkaa tökkiä, stadionilta alkaa löytyä tyhjiä paikkoja ja siinä vaiheessa oltaisiinkin nesteessä ja kenties tilanteessa missä apuun tarvittaisiin ulkopuolista sijoittajaa.

Valioliigassa ei ole varaa laittaa kentälle yhdeksää pelaajaa ja keskikentän keskustaan kahta Punavalkoista harjoitustolppaa mistä pallo silloin tällöin kimpoaa mihin milloinkin. Tottakai koko joukkueen esitys oli totaalisen surkea, kenties surkein mitä Wengerin alaisuudessa Valioliigassa muistan. Jotain samanlaista kuin viime kauden pari cupin ottelua ManUa ja Sp*rs’iä vastaan. Denilsonin peli oli joka tapauksessa täydellinen katastrofi, eikä Eboue rinnalla juuri paremmaksi pistänyt. Paras näkemys mihin törmäsin taisi olla kun joku sanoi että Brassi oli niin umpisurkea, että sai jopa Ebouen näyttämään kohtuulliselta ajoittain, kerran tai kaksi siis.

En tiedä oliko pelaajilla eilen vapaapäivä mutta toivon sydämestä ettei. Joukkuetta ei voi päästää lauantain ’shown’ jälkeen kuin koira veräjästä. Bloggaaja olisi laittanut koko porukan heti pelin jälkeen juoksemaan viivaa kolmeksi tunniksi, sen jälkeen palauttavaa lihaskuntoharjoitusta toiset kolme tuntia, minkä jälkeen olisin sulkenut pelaajat mustaan, pimeään ja pehmustettuun saliin katsomaan Fulham peliä vuorokaudeksi eli noin tusinan kertaa, tarjolla vain vettä ja näkkileipää.

Vaikka Fabregas jälleen viikonloppuna toisteli rakkauttaan seuraan ja sanoi että tulevaisuus on Emiratesilla vielä pitkään, mihin uskonkin, ei siitä epäilystä. Mutta olen varma että Espanjalainenkin on esittänyt itselleen muutamia kysymyksiä katsoessaan lauantain murhenäytelmää.

Paljon oli viikonloppuna puhetta ja kirjoittelua Fabregasin järkyttävän isosta merkityksestä Arsenalille. Sitä ei voi kiistää mutta yhtä paljon keskikenttä huutaa Flamsterin korvaajaa. Cesc on vain se joka kerää katseet pelinrakentelulla ja tehoillaan mutta Flamini oli se joka sen teki Katalaanille mahdolliseksi. Sekin on hyvä muistaa että vaikka Cesc pystyy pelaamaan koko kauden ilman loukkaantumisia, hän ei missään tapauksessa voi pelata jokaisessa pelissä.

Sp*rsin kannattajat saavat edelleen allekirjoittaneen puolesta juhlia kautta onnistuneena ja kuin mestaruutta jos sattuvat voittamaan meidät edes kerran. Kauden kaksi ensimmäistä liigapeliä ovat kuitenkin näyttäneet että jos jotain ei tapahdu, saadaan mekin keskittyä kisaamaan siitä kumpi Pohjois-Lontoon joukkueista on toukokuussa sarjataulukossa korkeammalla.

Bloggaajaa alkaa myös hieman v*tuttaa aina ne kaikki puheet meidän jotenkin spesiaalista, pelaavasta ja kauniista jalkapallosta mitä ei mikään muu joukkue tällä planeetalla esitä. Hyvä tietysti että Arsene on saanut pelaajamme uskomaan että näin asia on mutta minä olen vahvasti eri mieltä. Kauden avanneen WBA ottelun ensimmäistä varttia lukuunottamatta meidän peli on ollut luvalla sanoen p*rseestä. Eikä se voi olla mikään on/off tilanne, että silloin kun Fabregas on kokoonpanossa, peli on kaunista, muulloin, erm, p*rseestä.

Näkiköhän Gervinho lauantain pelin?

Seisemän päivää aikaa.. Tik, tik, tik, tik…

“Meillä on (plaa plaa) itse asiassa ihan (plaa plaa) laaja materiaali jos (plaa plaa) kaikki (plaa) ovat terveenä ja (plaa) pysyvät lopun elämää (plaa) kunnossa ja kun tähän lisätään (plaa) yksi ManUn hylkiö, joka siis on varsin loukkaantumisaltis ja toinen joka on ollut loukkaantunut koko uransa, niin olen myös (plaa) vahvistanut joukkuetta jo merkittävästi (PLAA V*TUN PLAA).”

Jään nyt pohtimaan MIKSI V*TUSSA me hankittiin Aaron Ramsey tai Amaury f*cking Bischoff ja MIKSI V*TUSSA me hävittiin luokattomalla esityksellä lähes umpisurkealle Fulhamille ja Toni Kalliolle. Tekisi mieli sanoa että palataan asiaan kun ollaan seuraavan kerran liigakärjessä ja taistelussa mestaruudesta, eli kaiketi vuoden päästä kun sarja ei ole vielä alkanut ja meidän jengi on ykkösenä aakkosjärjestyksessä.

PS. Bloggaajalla on edessä ainakin pari viikkoa yötyötä ja se hankaloittaa aina tämän foorumin päivittämistä osaltaan. Nyt lähden miettimään mikä h*lvetti vaivaa meidän numeroa 14. Voi jessus että on juuri nyt hankala ajatella hyvillä melin tulevia koitoksia, kausihan on h*lvetti vasta alkanut.

Olen V*TTU sanaton! Häpeä lienee päällimmäinen tunne. Tuntui ettei ole aihetta edes haastaa riitaa Sportissa ilkkuneille ManU faneille.. Niin, miksi olisi pitänyt?

“We were not sharp enough in the first half, and our passing was certainly not as good as we expect it to be. I don’t know why.”

Bloggaajanko se v*ttu pitäis tietää?! Aikaa oli v**** vahvistaa sitä joukkuetta, eikä päätyä peluuttamaan joukkuetta missä ei ole ketään keskikentän keskustassa. Se että E. v*tun E. on vitsi, on ollut tiedossa, mutta jos nämä ovat niitä pelejä missä Denilsonilla on mahdollisuus näyttää mistä puusta kaveri on veistetty, niin…

“You have to give credit to Fulham; they played very well and they started sharper than us. We dominated the second half, but I felt in the last 25 minutes we were too nervous and wanted to just hit the ball up there rather than create a chance.”

Oh for f*ck’s sake Arsene! Fulhamille voi toki loppupeleissä antaa kiitosta kolmesta pisteestä muttei tasan v*tun mistään muusta. Mökkiläiset oli juuri niin p*ska kuin on joukkue joka häviää sarjanousija Hull:in käsittelyssä. Arsene, Fulham oli ihan s*atanan p*ska, ongelma oli että Arsenal oli vielä p*skempi.

Started sharper!!! Voi k**** v****! Voisin mennä Kallion ‘huuruisimpaan’ kuppilaan, kerätä sieltä yksitoista kaveria joilla vielä pulssi tuntuu ja sillä jengillä me oltaisiin aloitettu terävämmin (hah, terävää) kuin eilinen Tykki(lammas)lauma.

Kiitos! Lasken nyt hanasta vettä lasiin ja tuijotan sitä niin kauan että se muuttuu viiniksi. Hetkinen, vedän siis kalsarit, vaikka vain taivas oli rajana. Nyt uskallan sanoa sen ääneen.. Tähän sotkuun on syyllinen ja se on manageri. En minä pääse näkemään päivittäin harjoituksissa mitä potentiaalia kenestäkin löytyy, mutta jos se tarkoittaa käytännössä Ebouen ja Denilsonin pelaamista joukkueen sydämessä niin… Olisiko aika nielaista ja tunnustaa tosiasiat? Se nyt vain ei v*ttu lohduta siinä vaiheessa kun kaikesta on kenties maksettu liian kallis hinta jo toisella Valioliigakierroksella.

Eilinen oli täysin vältettävissä…

…onko se kaljaa?

- On

- V*ttu kiitos ja näkemiin!

“Kolo is not a player with special stamina. He’s more a guy with big explosive power but he’s not a long distance runner. Physiologically he’s not a central midfielder.”

Eli siis huomenta (yötä) ja loistavaa lauantaita! Ja yhdyn blogin avauspuheenvuoron saaneeseen arvaatteko keneen, arvaatte, tietysti. Vielä on kesää jäljellä joten mennään viikonloppu normaalia lyhyemmällä kaavalla koska bloggaaja haluaa ottaa vielä kaiken irti lämpöisistä keleistä ennen kuin kolea ja pimeä syksy meidät jälleen toivottaa tervetulleeksi.

Syksyssä on tietenkin yksi ehdoton hyvä puoli, se tarkoittaa että Valioliiga ja Europelit ovat täydellä höyryllä silmiemme edessä. Olenko muuten kertonut, tänään Fulham vieraissa. Ai olen, no hyvä. Ellei mitään ihmeellistä viime hetken estettä ilmaannu, nähdään illalla Sportissa ja toivottavasti mahdollisimman isolla possella. Olen kuullut sanonnan että joukossa tyhmyys tiivistyy, mutta meidän tapauksessa se tarkoittaa jotain ihan muuta. Tervetuloa tutut ja ennenkaikkea tuntemattomat pian tutut.

***

Arsene Wenger kertoi katselleensa viikko sitten Blue Scums’ien peliä ensimmäisen puoliajan verran, mikä on 25 minuuttia enemmän kuin allekirjoittaneella. Chelski on tottakai managerinkin mielestä yksi ennakkosuosikeista tällä kaudella, ellei peräti suurin ennakkosuosikki. Mutta meilläkin on tottakai sanamme sanottavaksi tähän.

Wenger pohti myös edelleen syitä miksi viime kaudella jäi lopulta luu käteen hyvästä startista huolimatta. Ei siinä mitään uutta, manageri tietää ja sanoo, että meidän materiaali ei ole niin laaja kuin muilla. Se vain edelleen huolestuttaa kun Arsene tykkää miettiä sitä vaihtoehtoa kun kaikki pelaajat ovat kunnossa, silloin meillä riittää tasoa.

Juuri näin, en väitä vastaan mutta tulkoon se päivä kun meidän joukkue on täysin terve ja valittavana koko rosteri. Edelleen samassa artikkelissa manageri jutteli Emmanuel Adebayorista ja Togolaisen kesällä aiheuttamasta porinasta.

Joku voi ajatella että allekirjoittanut oli koko kesän liian sinisilmäinen, eikä edes halunnut ymmärtää tilanteen vakavuutta. Ehkä näin mutta kaiketi tämän artikkelin lausunnot kertoivat varsin tyhjentävästi mistä kaikessa oli kysymys.

Nyt siellä joku ajattelee että mitä tämä horisee, raha, siitähän se oli koko ajan kiinni ja Adebayor halusi ahneuksissaan kuuta taivaalta, jopa siirtoa. On se selvää, Adebayor halusi lisää rahaa, en väitä vastaan. Mutta käännän asian siihen miksi meidän pitää edelleen kannustaa Togonaattoria täysillä ja unohtaa mitä kuukausi sitten tapahtui. Kuka sen lopulta tietää mikä Aden palkka on nyt uuden sopimuksen myötä, mutta selvää on se että toisaalla olisi maksettu vieläkin enemmän. Siitä huolimatta Emmanuel pisti nimen paperiin ja siksi uskon manageria siinä että Ade takuulla on Tykkimies ja halusi jatkaa seurassa. Kuinka paljon Togolainen lopulta tinki ansioistaan, en tiedä eikä enää kiinnosta, nyt maaleja.

Taisin kirjoittaa saman jo aikoja sitten mutta samalla tässä on ainekset myös katastrofiin. Sillä mikäli sama show on edessä ensi kesänä, niin sitten myönnän tulleeni petetyksi ja olleeni hyväuskoinen. Sen jälkeen pitkällä mustalla miehellä ei olisi paikkaa koskaan ikinä missään hyvässä vaikka takoisi tällä kaudella kaikki Thierry Henryn ennätykset uusiksi tekemällä 497 maalia. Onneksi tällaiset jutut kuuluvat painajaisuniin, ei todellisuuteen.

***

Heh, kyllähän sitä sopikin olettaa että Sir C*ntlex Ferguson selittää Mikael Silvestren lähtöä peliajalla. Tiedättekö, ei hänellä ole mitään sitä vastaan että Ranskalainen vaihtoi Tykkimiehiin. Fergusonin mielestä asia on ihan ok koska heidän porukassa peliminuutteja ei tule, sitä vastoin kyllä Tykkimiehissä tulee, erm, koska ollaan kaiketi heikompi jengi. Tästä tulee vielä hauskaa.

Ja kyllähän tästä mielipiteitä riittää, Laurent Blanc.. c*nt!

Silvestren tieltä ehti jo väistyä Armand Traore Pompeyn riveihin lainalle ja seuraavaksi uhriksi media valitsi Philippe Senderosin. Niin, en epäile hetkeäkään etteikö Newcastle (heillä on sentään pelannut avauksessa Titus Bramble) tai jopa AC Milan olisi kiinnostunut Sveitsiläisestä. Samalla olen täysin vakuuttunut että nämä jutut on syytä heittää roskakoriin heti kättelyssä. Phil ei ole lähdössä tasan mihinkään, Phil on Gooner. Ja ettei kukaan nyt saa mitään väärinkäsityksiä, Titus Bramble vertauksella en viitannut mitenkään Senderosiin, vain ja ainoastaan Newcastleen.

Martin O’Neill, niin paljon kuin arvostankin, puhu vain puolestasi.. C.. You just slipped away. Tiedän että haluaisit olla Wengerin seuraaja, kukapa ei?! Niin kauan olen tätä showta seurannut että älä nyt ainakaan polta siltoja, sillä sinussa ainakin bloggaaja shortlistasi yhden seuraajista.

AW:n filosofiaan on hyvä lopettaa. Kaikesta menestyksestä huolimatta, tai itse asiassa juuri siitä syystä, miehen täytyy olla uskomattoman kylmähermoinen. Kauneus on nimittäin katoavaista. En tiedä, onko AW tekemässä lähtöä pääkallopaikalta?! Viittasinkin jollain asteella jo tähän mutta päivän utopinen kysymys voisi olla, kuka Wengerin jälkeen?

***

Pahoittelut keihäshuumasta (jea rait).. Tähtikirkas yö ainakin täällä jossain, ajatukset vaeltaa.

Oh you Mr G! Kuinka voin auttaa?

Tästä eteenpäin kaikki on vain (likaisten) mielikuvien varassa. Illalla sitten..

Mitä parhainta huomenta Goonerit! Onhan perjantai ja syytä olla tyytyväinen, vai? Vieläkö pari sanaa Tykkimiehestä numero 18, nimi pääsi nyt unohtumaan kun tuore hankinta ei ole juuri palstatilaa saanut.

En kerrassaan muista mitään muuta vastaavaa, kun yksittäinen pelaaja on saanut vastaavan määrän puhetta ja mielipiteitä. Ja nimenomaa mielipiteitä niin laidasta laitaan ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn ja kengännumeroon katsomatta. No ehkä nuoremman sukupolven Gunners fanit suhtautuivat asiaan hieman kriittisemmin ja vanhemmat ottivat asian rauhallisemmin.

Kerroin jo edellisessä mielipiteeni siitä mitä Silvestren tulo EI saa tarkoittaa mitä tulee keskikentän vahvistamiseen ja siihen ei ole mitään lisättävää. Tämä lieneekin se asia mikä varsin useita kannattajia huolestuttaa ja arveluttaa. Jos arveluttaa tämä kysymys meitä, niin arveluttaa meitä myös Arsene Wenger kommenteillaan.

“I can surprise you sometimes, as I got one in whom you did not expect.There is interest always (in players). I do not want to give you any names. We are not quite short, but one more body is possible. I believe that once somebody cannot play for you in Europe it devalues the player for the season. It doesn’t necessarily stop you from buying the player.”

Hmm.. En tiedä, pitäisikö olla huolissaan mutta ainakin managerin sanoma on muuttunut. Parisen viikkoa takaperin hän lupasi vahvistusta ja sellainen (tai ainakin uusi pelaaja) tuli. Nyt Ranskalaismanageri on jälleen salaperäinen oma itsensä ilman mitään lupauksia. Tämä on yleensä johtanut siihen että niillä mennään mitä on.

Edellisistä kommenteista voisi hyvin keksiä päivän kysymyksen. Sanoiko Arsene että odottakaa vain, vielä yksi tulee ja sitä etsitään tosissaan? Oliko se paluu tuttuun vihjailevaan linjaan, mikä tarkoittaa että materiaali on riittävän vahva ja näillä mennään, on vain hyvä pitää nykyinen vahvuus varpaillaan. Vai oliko se jotain siltä väliltä. Että joukkue on riittävän hyvä mutta jos kohdalle osuu oikeaan hintaan joku sopiva niin asiasta ollaan valmiit neuvottelemaan.

Muutamista palautteista päätellen (ja meidän Arsenal fanien tyylille uskollisesti) toivo vielä toisesta (siitä minkä bloggaajan mielestä Wenger lupasi) vahvistuksesta hiipui Mikaelin myötä. Minä jaksan uskoa että viimeisin tuli kuin faksi pyytämättä, yllättäen ja salaa. On vain jotenkin hankala uskoa että kaiken luvatun jälkeen manageri uskoisi tyydyttävän kannattajien vaativan armeijan ManUn vaihtomiehellä. Melkein päinvastoin tuntuu että tämä vain suututti kovin useita. Näin sanottuna uskon että vielä saadaan makeita uutisia, ei se Kolo Toure ole Wengerinkään mielestä oikea pari Fabregasille.

No niin, Mikael Silvestre on nyt joka tapauksessa meidän pelaaja ja kaiketi ainoa mitä hän voi tehdä on pelata hyvin ja näyttää ettei Ranskalainen tullut Emiratesille lainkaan jäähdyttelemään. Ja pitäähän se miehen sanaan luottaa.

“I am very glad to be here and it is an honour to finally sign for Arsenal. It was a big surprise, but a very good surprise in the end. I left United especially because I didn’t want to spend anymore time on the bench. I was looking for a new challenge and when Arsenal come you cannot say no. Hopefully I can look forward to a fresh start without any injuries.”

En puhu nyt Silvestrestä mutta onko nyt alkanut uusi aikakausi mitä tulee 30+ vuotiaille tarjottaviin sopimuksiin. Tähän asti managerin linja on ollut tarjota vain vuoden sopimusta kerrallaan ja bloggaajan mielestä tuon periaatteen vuoksi ollaan menneinä vuosina menetetty muutama hyvinkin käyttökelpoinen pelimies, kun ovat ihan hyvästä syystä lähteneet hakemaan sopimusturvaa muualta.

Samalla sen täytyy kertoa siitä että Arsene todella halusi maanmiehensä vahvuuteen ja uskoo Silvestrellä olevan vielä paljon annettavaa terävimmällä huipulla. Kuten aiemmin sanoin, tilanne on mikä on ja meidän tehtäväksi jää katsoa onko ManUn hylkäämästä puolustajasta vielä pelimieheksi.

Senkin haluaisin uskoa että tällä siirrolla Wenger antoi selvän viestin siitä että tällä kaudella Arsenal tulee taistelemaan tosissaan pokaaleista, eikä meidän seura ole pelkästään junioreiden ja koulupoikien temmellyskenttä. Täytyy sanoa että allekirjoittaneella ei ole mitään hajua minkälainen persoona Mikael on pukuhuoneessa mutta toivotaan että lähes kaiken voittanut kaveri pystyy osaltaan auttamaan meidän nuoria kehittymään.

ManUssa juuri Silvestren syrjäyttänyt Nemanja Vidic oli todella yllättynyt (entisen) ystävänsä ratkaisusta, ja niin pitääkin olla, c*nt!

“It surprised me. In fact I think it has come as a surprise to everyone. It is not often a player leaves one big club to go to another like Arsenal or Liverpool. It does not tend to happen. Mikael has given so much to this club. I am just surprised he is going to Arsenal. But he has made the choice.”

Näin, nyt odotellaan managerin kommentteja asiasta laajemmin ja kenties perusteellisempia perusteluita tuoreelle hankinnalle. Ja keksikö Arsene asian ihan viime tipassa vai onko pelaaja ollut kiikarissa jo pidempään. Yllättävän hiljaa ovat todella niin Arsene kuin kollega Old Traffordilla olleet tästä mutta epäilemättä tämäkin osaltaan lisää jännitteitä kaksikon välillä ja se pojat ihan h*lvetin hyvä juttu se.

Onko kukaan muuten pistänyt merkille, jopa peiliin katsoessaan, kuinka tärkeäksi pelaajaksi Johan Djorou on yhtäkkiä muuttunut kun nämä lainaspekulaatiot alkoivat lähes samalla kun saatiin Silvestrestä tietää. Mietin vain mistä se kertoo.. Siitä että Djorou on nyt noussut tasolle mikä riittää taisteluun pokaaleista, siitä ettei Silvestre todellakaan ole ISO vahvistus vai siitä ettei tässä kohta kukaan tiedä missä mennään? Tuli vain mieleen että monenko papereissa Djoroulla oli edellisen kauden päätyttyä jokin rooli, tai kuinka moni olisi nukkunut yönsä huonosti jos Sveitsiläinen olisi vaikkapa vaihtanut pysyvästi Birminghamiin tai johonkin muualle. Niin, ja onhan meillä Alex Song.. ihmeellistä on jalkapallo.

***

Paljon saadaan vastauksia kaiketi tänään kun manageria hiillostetaan lisää toimittajien toimesta. Mitä sitten tulee aiheeseen eli Silvestreen, vielä enemmän on vastauksia luvassa jos Silvestre rynnistää suoraan avaukseen Craven Cottagella Fulhamin vieraana. En liene ainoa joka näkee tämänkin hieman kaksipiipuisena asiana. Se että ManUn jämämies marssisi suoraan meidän avaukseen tuntuu hieman kiusalliselta mutta toinen puoli bloggaajasta haluaisi tietenkin nähdä kaverin heti tositoimissa.

Kun nyt ties kuinka monennen kerran tuli käytettyä Silvestrestä sanoja ManUn jämämies niin lienee syytä muistaa miksi peliaika on loukkaantumisten ohella ollut Ranskalaisella kortilla. Ei siitä mihinkään pääse, että topparipari Ferdinand - Vidic on niin laadukas että sitä ei moni mies tällä planeetalla riko. Vasemmalla paikan haltija on puolestaan Patrice Evra joten kenties jämämies kuulostaa liian tylyltä sanalta.

Vastauksia odotellessa katse lyhyesti huomiseen. Vastassa siis meille Suomalaisille varsin tutun miehen, Roy Hodgsonin luotsaama Fulham, joka hävisi avauskierroksella sarjanousija Hull’in vieraana 1-2 johdettuaan ensin peliä.

Vaikka Tykkimiesten saldo Fulhamia vastaan Valioliigassa on hyvä, niin en tiedä miksi, mutta ainakin allekirjoittaneen mieleen on jostain syystä jäänyt pimeä marraskuun ilta vuonna 2006 kun kotijoukkue Fulham voitti meidät 2-1 kahdella salamamaalilla alkuun. Liekö sitten jäänyt mieleen koska kannattajanakin lähti peliin tuolloin takki auki, kuten pelaajatkin ja myrkyn syöttivät heti alkuun ja siitä suosta Tykkimiehet eivät enää nousseet.

Se on muuten samalla Fulhamin ainoa voitto Valioliigan historiassa Arsenalista, meille niitä on kirjattu täysi tusina ja kertaalleen pisteet on jaettu, eli varsin tyrmääväätilastoa. Viime kaudella asiat menivät tilastojen mukaan ja vastaava koitos päättyi meidän selkeään 3-0 voittoon Emmanuel Adebayorin kahden osuman siivittämänä. Maalinteko on muutenkin sujunut meiltä Mökkiläisten areenalla, sillä kertaakaan siellä ei ole jääty maaleitta ja kaiken kaikkiaan osumia on kirjattu Craven Cottagella 16 seitsemässä pelissä.

Knoppitieto-osastolle menee se että ehkä hieman yllättäenkin me ei olla voitettu kahta ensimmäistä Valioliigaottelua sitten kauden 2004/2005, jolloin liiga alkoi viidellä perättäisellä voitolla. Kenties yhtä yllättävää on että kotijoukkue Fulham on hävinnyt kauden kotiavauksen liigassa viimeksi vuonna 1993, tilasto mikä menee huomenna siis uusiksi.

Kerrotaan vielä että mikäli tuorein hankintamme nähdään kentällä on se samalla juhlapeli, Valioliigaottelu numero 250. Mies mustissa tällä kertaa Martin Atkinson, joka näytti keltaista lappua avauskierroksella kolme kertaa Boron ja Sp*rsin (hah, kumpi voitti) kohtaamisessa.

Pelaajien ja loukkaantumisten osalta en lähde nyt tässä vaiheessa veikkailemaan tasan yhtään mitään. Meillä on niin paljon kysymysmerkkejä kuten Samir Nasri, että täysin turha arvuutella, odotetaan mangerin päivitystä iltapäivällä, tässä mitä Arsenella oli eilen asiasta kerrottavaa. Fulhamin leirissä sen sijaan hikoillaan pystyykö kesän ennätyshankinta, Evertonista tullut hyökkääjä Andy Johnson palaamaan kentille loukkaantumisen jälkeen.

Ja muistakaa nyt laatia huomisen lauantai-illan ohjelma oikein, sillä otteluhan on myöhäispeli ja alkaa klo 19.30. Kuulostaa äkkiseltään varsin mainiolta ajalta suunnistaa jälleen kerran Sporttiin ihmettelemään niitä kaikkia satoja Arsenal faneja. Voi ihanaa, huomenna se taas jatkuu ja matka on vasta alkanut.

***

Hei, jos meille hankitaan pelaaja, niin pitäähän liikettä olla ilman muuta myös toiseen suuntaan. No niinkö sitä ei olisi ollut jo kylliksi mutta eilen vahvistui jälleen yksi. Liekö (kaiketi) Silvestren tieltä, Armand Traore pelaa alkaneen kauden lainalla Portsmouth’issa.

Nyt todella kädet ristiin että tämä osoittautuu loistavaksi siirroksi. Se on nyt 18 -vuotiaasta Ranskalaisesta kiinni ottaa paikka ja hankkia arvokasta kokemusta Valioliigasta. Pompeyssa meidän hiomattoman timantin kanssa vasemman puolustajan paikasta kilpailee jo 34 -vuotias veteraani Hermann Hreidarsson. Do it Armand and best of luck!

Mikä ihme tämä Kamerunilainen Stephane Mbia oikein on? Jätkän nimi pomppaa esiin aina silloin tällöin ja joka kerta mies mussuttaa jotain jostain Evertonista. No ei v*ttu kiinnosta. Lukekaa nyt, siis mitä h*lvettiä. Kuulostaa niin k*sipäiseltä r*nkkarilta että.. no jätän sanomatta.

Töihin.. ja tänään kävely töihin sujuukin leppoisasti pohtien millä ja missä sitä rakentaisi keskivartaloa illalla, taiteiden yössä?

UPDATE!! Se on virallista!

Olin juuri päättelemässä ajatuksiani muuan Mikael Silvestrestä kun tuli tieto että tämä on täyttä totta ja Ranskalainen on virallisesti Gooner.. Särähtikö kenenkään korvaan, Silvestre - GOONER! Korostan, kaikki tästä eteenpäin kirjoitettu ennen siirron toteutumista mutta menköön koska ensinnäkin en v*ttu halua deletoida taas kerran turhaa työtä ja enköhän ole sinut ajatusteni kanssa oli se sitten virallista tai spekulointia..

***

Huomenta blogiystävät! Ja hyvä on, otetaan nyt sitten vain ja ainoastaan yksi aihe, Mikael Silvestre. Aluksi päätin ja olin pomminvarma etten tuhlaa tasan yhtään sekuntia pohdiskeluun ManUn miehestä mutta kuten olettaa sopi, mistään muusta ei eilen ollut puhetta.

Eipä tainnut olla eilen yhtään blogia missä aihetta ei olisi käsitelty, pääsääntöisesti vain ja ainoastaan tätä kyseistä huhua, että Silvestre olisi lähellä sopimusta Arsenalin kanssa. Siinä vaiheessa kun itse eilen poustasin blogini, en vielä ymmärtänyt kuinka kiivaan keskustelun tämä asia lopulta sai aikaan.

Niin, pelaajan siirtyminen ManUsta Arsenaliin tai päinvastoin lienee jokseenkin tabu. Arsene Wengerin aikakaudella tällaista ei ole koskaan tapahtunut, joskin samoista miehistä muualta kisa on ollut silloin tällöin sitäkin kiihkeämpää, viimeisimpänä ja tuoreimpana muistissa on tietenkin Aaron Ramsey siirtyminen Cardiff City’stä Emiratesille.

Ja huhuja, niitäkin on toki mahtunut vuosien varrelle. Wenger on mm varmasti ollut kiinnostunut epäilen useampaankin otteeseen hankkimaan David Beckhamin Tykkimiehiin, Sir Alex puolestaan pohti haudanvakavasti Patrick Vieiran värväämistä Roy Keanen korvaajaksi. Tuoreimmassa muistissa on tietenkin huhut Thierry Henryn siirtymisestä Old Traffordille. Ja vaikka Henry on Barcelonan mies niin sama asia kuin siirtyisi (hah, no ihan varmasti) Emiratesilta.

Siis Silvestre, tuo ärsyttävä punainen paholainen (kaikkihan ne), joka lienee ensisijaisesti vasen puolustaja ja lähes yhtä paljon toppari. Miettikää nyt jokainen montako prosenttia sinusta haluaisi nähdä 31 -vuotiaan Ranskalaisen edustamassa rakasta seuraamme?

Asia on ihan helvetin hanuris.. hankala. Ensinnäkin tässä pitää erottaa kaksi asiaa. Mikäli Silvestre olisi se YKSI vahvistus mistä manageri on viimeisen parin viikon aikana pitänyt ääntä, niin ei tasan kiitos. Silvestre pystyy kaiketi pelaamaan puolustavan keskikenttämiehen roolissa, siitä ei liene epäilystä mutta, mutta ei h*lvetissä tämä kelpaa bloggaajalle, tuskin myöskään valtaosalle kannattajista.

MIkä v*tun järki olisi myydä vuosia Tykkipaitaa hyvällä menestyksellä kantanut Gilberto varsin vaatimattomalla summalla Panathinaikosiin ja hankkia sitten tilalle saman ikäinen kaveri tilalle?! Ei ei ei.. asiassa on pakko lähteä vain ja ainoastaan siitä lähtökohdasta, että keskikentän pohjalle haku on edelleen päällä ja Silvestre toisi ainoastaan kokemusta ja leveyttä puolustukseen. Muistamme kuinka Arsene puhui alkukesästä että puolustukseen etsitään vahvistusta. Silloin manageri tosin sanoi myös että Mathieu Flamini on ainoa joka joukkkueen jättää ja kokeneempaa vahvistusta on tulossa kolmen pelimiehen muodossa.

Puhutaan siis vahvistuksesta puolustukseen, muuta mahdollisuutta en halua edes ajatella ja lähdetään siitä että keskikentän vahvistus on täysin eri asia ja vielä tulossa. Ne prosentit, kuinka iso prosentti bloggaajasta haluaisi nähdä Silvestren meidän paidassa? Tämä on vähän sama juttu kun viikonloppuna katselin ystäväni, Liverpool kannattajan kanssa heidän peliä ja muuan Robbie Keane’n kantamassa Pool paitaa. Ei sillä että Pool ja Sp*rs nyt olisivat erikoisen verisiä vihollisia mutta kun Keane nyt vain on ultimate c*nt.

Hmm, ne prosentit, heh. On v*ttumainen kysymys indeed, en keksi. Pitänee hieman pilkkoa asiaa. Kun mietin omaa syntymävuotta ja (kaiketi) ikuista lapsenmieltäni, puhun nyt muodossa vasta 31 -vuotiaasta vahvistuksesta puolustukseen lähes ilmaisella siirrolla. Palkka Ranskalaispelaajalla on toki ihan muhkea mutta ymmärtäisin että kaikissa keskusteluissa on lähdetty vuoden sopimuksesta.

Ei sitä voi kiistää etteikö 361 ottelua ManUn paidassa pelannut Silvestre toisi todella kokemusta mihin tahansa joukkueeseen maailmassa, myös Arsenaliin, vai pitäisikö sanoa varsinkin Arsenalin nuoreen joukkueeseen. Silti, Arsenal numero 18, Mikael Silvestre, spooky! ManU, Sp*rs, Blue Scums, hyi helvetti mitä seuroja.

Hauskaa kun itse asiassa kuvittelee miten päin Silvestren kohdalla keskustelu kääntyisi. Tavallaan se että napattaisiin mies ManUsta jonka olivat aikeissa päästää johonkin pikkuseuraan, ei todellakaan yhteen neljästä suuresta kiehtoo. Ja varsinkin jos se ehkä hieman hiipuva valo saisi uutta virtaa ja loistetta uusissa ympyröissä. Toisaalta jos valo jatkaisi himmenemistään, tilanne olisi jo lähes nöyryyttävä. Hätäostos ManUn jämäosastolta, epävarmoja otteita ja virheitä, kyllä olisi ManUn kannattajilla hauskaa. Yhtä hauskaa kuin meillä silloin kun saimme laulaa ManUn uudesta Vieirasta.. mikä se oli, Djembajemba?

Mitä Silvestren mahdollinen tulo sitten tarkoittaisi nykymiehistössä. Olisiko se vain puhtaasti Wengerin siirto lisätä leveyttä puolustuksessa. Gael Clichyn paikka vasemapana pakkina on itsestään selvä ja kiveen hakattu, olisiko Silvestre vain varamies sinne tontille? Tuskin sillä palkalla ja managerin ideologialla.

Kapteeni William Gallasin paikka topparina lienee yhtä kiveen hakattu kuin Clichyn omalla tontillaan. Philippe Senderosin ainoa paikka on topparina, ei kait Mikaelin tulo tarkoittaisi Sveitsiläisen tulevaisuuden kyseenalaistamista Arsenalissa? Entäpä sitten Kolo Toure, kaiketi se isoin kysymys. Onko managerilla takataskussa joku suunnitelma Touren varalle? Johan Djorou ja Alex Song ovat molemmat monipuolisia pelaajia ja vielä hiomattomia timantteja joiden kummankin pelipaikka voi Arsene tuntien olla vielä jossain ihan muualla kuin topparina.

Jos nyt lähdetään arvostelusta ja kritiikistä huolimatta kuitenkin siitä, että Gallas ja Toure on meidän ykköspari keskuspuolustukseen. Senderos on (myös arvostelusta huolimatta) ainakin allekirjoittaneen papereissa mies jonka uskaltaa tarvittaessa laittaa huoletta tositoimiin toppariksi. Sanon vielä, en halua että Silvestren mahdollinen tulo merkitsisi sitä että Big Phil saisi alkaa etsiä uutta seuraa. Niin hyvä Mikael ei ole että vasta 23 -vuotias maajoukkuemies joutuisi tekemään tilaa yli kolmekymppiselle, ei!

Kuten sanoin, monipuoliset Djorou ja Song ovat myös käyttökelpoisia, ainakin hädän hetkellä. Näin sanottuani Silvestren kokemus kelpaisi tuomaan leveyttä meille. Topparin tontille ja etenkin tuomaan turvaa vasemmalle mikäli Clichylle sattuisi jotain. Armand Traore on potentiaalistaan huolimatta ehdottomasti raakile ja Gallasia en halua nähdä paikkaamassa vasemman puolustajan paikkaa jos sellainen tarve tulisi. Kapteenihan jo suuttuisi koko ajatuksesta ja peli menisi persiilleen jo mentaalisista syistä.

Eikö Silvestre edusta sitä kokeneempaa vahvistusta mitä leijonanosa kannattajista on peräänkuuluttanut? Eikö Silvestre olisi vahvistus puolustukseen minne iso osa kannattajista on vahvistusta toivonut? Eikö Silvestre ole ylipäätään pelaaja joka toisi kokemusta ja leveyttä materiaaliin mitä kaikki kannattajat haluavat?

Olisiko Silvestre Wengeriltä täydellisen nerokas liike vai päätyisimmekö oikein kirjaimellisesti ManUfanien pilkan kohteeksi? Vielä asiaa pienempiin osiin pilkottuani en osaa kertoa niitä prosentteja. Tyydyn siteeraamaan elävää legendaa, Matti Nykästä ja totean että se on fiftysixty. Ja jälleen kerran, siis oikeasti.. taas! Silvestren CV mitä tulee loukkaantumisiin on varmasti Wengerin mieleen, eh, haastetta fysiolle.

Arka aihe tämä ainakin on. Vai voisiko sen johtopäätöksen tehdä kun kukaan teistä ei uskaltautunut asiaa eilen kommentoimaan. Jeah, tai sitten ymmärsitte heti kättelyssä sen että aika olisi mennyt täysin hukkaan. Näinköhän bloggaajakin tuhlasi arvokasta (hah, arvokasta) aikaansa vain jauhaakseen p*skaa ManUn miehestä.

Hmm, torstai.. huomenna perjantai, sitten lauantai ja Fulham vieraissa, kyllä se tästä. Nyt tehtaalle ja tällä kertaa yritän kävellä koko matkan töihin silmät kiinni ja samalla kuvitella Ruud van Nistelrooy Punavalkoisessa Arsenal -paidassa.