Arsenal Finland Supporters Club

Wenger vs Whiskeynose, Cesc vs Shrek.. you name it, it’s Arsenal against Manchester United and it can’t get any bigger than this!

Pelaajat, managerit, kannattajat.. Kaikki ovat puhuneet ja kaikki sanovat lähes ykskantaan että tämä on SE ottelu. Chelsea on voinut nousta huipulle mutta jotenkin siniset tuntuvat edelleen ulkopuolisilta kun tunteet todella astuvat kuvaan mukaan. Puhun toki vain Arsenalin kannattajana mutta uskon että vaikkemme olekaan nyt muutamaan vuoteen olleet ihan terävimmässä kärjessä, tämä on edelleen myös ManUn kannattajille se juttu.

Fabregas:

“Manchester United surpasses all the other matches for me. As a player it is the one game I really look forward to playing in every season. Chelsea is really good, Liverpool too and Tottenham is special, particularly for the fans who get really excited. But if you have to pick one game from 38 then playing against Man U is the game. For me it is definitely the most special game to play in the Premier League.”

Perinteet, ne eivät synny hetkessä. Kaksi manageria jotka ovat iskeneet pelaajien vaihtuessa yhteen pitkälle toistakymmentä vuotta, sinä varmasti yksi tärkeimmistä syistä miksi tämä on niin tärkeä ottelu, niin kiihkeä ja tunteikas kohtaaminen. Tottakai kentällä on nähty vuosien saatossa loistavia pelaajien välille syntyneitä legendaarisia suhteita, kuten Vieira vastaan Keane jne mutta ehkä kaikkein tärekein syy on lopulta menestys, pokaalit joista nämä kaksi seuraa ovat pitkään taistelleet aina yhdessä.

Pitkään, suhteellinen käsite. Arsene sanoi että hän odottaa tätä peliä siksikin että luvassa on aina viihdyttävää jalkapalloa. Epäilemättä näin mutta kovasti toivon että me palaisimme sille tasolle missä olimme vuosituhannen vaihteen molemmin puolin suhteessa ManUun. Ei tämä kahden seuran välinen tunne hetkessä katoa, meiltä konkareilta ei koskaan. Mutta sukupolvet vaihtuvat, tulee uusia kannattajia ja kuka tietää paljonko jo nyt on nuoria joille SE juttu on ManU vastaan Chelsea?

Kyllä, T*ttenham saa vereni kiehumaan aina. Mutta olkaamme rehellisiä (puhun toki vain omasta puolestani kuten aina), ei Sp*rs ottelu nouse sille tunnetasolle mikä tulee kun vastaan asettuu Manchester United. Miksi, siksi että Sp*rs on B-luokan joukkue mitä tulee menestykseen. Me haluamme olla parhaita ja se miten voimme osoittaa olevamme parhaita on voittaa parhaita. Sp*rs ei kuulu parhaiden joukkoon, ManU taas on kiistämättä viimeisten vuosien paras joukkue Englannissa.

Tiedättekö, jos pelaisimme sillä tasolla missä Sp*rs on, kuka tietää Pohjois-Lontoon ottelu voisi olla meillekin SE ottelu, kuten se on valkoisille. Kuinka monta vuotta, vuosikymmentä olemme saaneet lukea kuinka T*ttenahmin kannattajat ovat tyytyväisiä jos saisivat tituleerata itseään Pohjois-Lontoon mestareina keskinäisissä kohtaamisissa, heille se olisi melkein kuin mestaruus. En minä halua taistella siitä mestaruudesta, se tulee siinä mukana kun taistelemme suuremmista asioista.

Tässä on nyt (taas) tunteet niin pinnassa etten osaa edes sisälläni niitä jäsentää, puhumattakaan että saisin niistä jotain järjellistä mustaa valkoiselle. Me olimme allekirjoittaneenkin papereissa joukkue joka olisi ansainnut täydet pisteet aiemmin kaudella Old Traffordilta. Olisi ja olisi, asia jolla voi spekuloida loputtomiin mutta asia joka ei muuta totuutta miksikään. Me hävisimme, olimme sitten parempi joukkue tai emme ja tänään meidän on annettava katetta puheille että olimme parempia.

H*lvetti, olimehan me parempia elokuussa, haha! Meille tarjottiin tuolloin varmasti yhtä helpoimmista voitoista mitä ManU on meille pitkään aikaan tarjonnut. Muistamme ottelun monestakin, mm siitä faktasta ettei vierasjoukkueelle vihelletä rangaistuspotkua OT:llä, sikäli kuin meille nyt ylipäätään vihelletään enää rangaistuspotkuja. Yllätys taas ei ollut se että kotijoukkueelle kyllä vihelletään rangaistuspotkuja OT:llä, eräät asiat eivät muutu koskaan. No ehkä parhaiten muistamme tuon ottelun kuitenkin Abou Diabyn upeasta puskumaalista, tiedätte hyvin kenen maaliin.

Ymmärrän ettei vanhoja ole syytä muistella, paljon on Thamesissa ja Kalajoessa vettä sen jälkeen virrannut ja mikä oleellisinta, me olemme edelleen ManUn kanssa siellä mihin kuulumme ja jatkamme hampaat irvessä taistelua mestaruudesta. Arsenen projekti on jälleen vuoden kokeneempi verrattuna edelliseen kauteen, ManUa pidettiin yleisesti heikentyneenä neiti Ronaldon ja Carlos Frankensteinin jätettyä joukkueen ja Giggsin, Scholesin.. ollessa jälleen askeleen lähempänä eläkkeelle siirtymistä.

Olemmeko saavuttaneet ManUa tällä kaudella, kolmen edellisen kauden liigamestaria? Ehkä olemme, ehkä emme, itse kallistun ehdottomasti ensimmäisen vaihtoehdon kannalle. Toinen kysymys on sitten miten paljon se johtuu meidän eteenpäin menosta tai ManUn takapakista, jos ollenkaan näistä. Muistellaan viime kauden Mestareiden liigan välieriä ja tuolloin ero näiden kahden joukkueen välillä tuli kylmääkin kylmemmin selväksi, tuolloin emme olleet valmiita, emme Mestareiden liigan finaalin, emme menestykseen liigassa.

Ilman muuta lähden siitä että me olemme menneet eteenpäin, sen on pakko olla niin jo siitäkin syystä että olen ihmeellisen luottavainen illan suhteen. Meillä on mukana jälleen Alex Song joka jo itsessään on kaikkien nähtävissä oleva elävä esimerkki siitä että totta h*lvetissä olemme menneet eteenpäin. Se ei kuitenkaan valitettavasti poista sitä tosiasiaa että meillä on myös joukko pelaajia jotka polkevat paikallaan, ovat ikävän usein vapaamatkustajan roolissa. Mikä valitettavinta, meillä on myös pelaajia jotka ovat ottaneet peräti takapakkia.

Selvää että tänään emme saa nähdä kentällä yhtään pummilla matkustavaa. En mainitse nimiä, tiedämme ne, mutta tänään jokaisen pitää pystyä nostamaan tasoaan, niidenkin jotka ovat meitä tähän pisteeseen kannatelleet, vai ehkä sittenkin niin että juuri heidän? Miksi tipuimme Englannin cupista, kenties siksi että manageri päätti pelata upporikasta ja rutiköyhää pelaajavalinnoilla, mutta myös siksi että puolustimme Stoken maaleissa surkeasti, sellaiseen ei ole tänään varaa. Ttäydet sata lasissa joka tilanteessa viimeiseen asti, ManU osaa rangaista vielä kovasti eri tasolla kuin Stoke jos olemme yhtään laiskoja.

Viittaus laulukuoroon lähtemisestä Englannin cupista tuo mukanaan tottakai myös managerin vastuun. Arsene Wenger päätti että FA Cup saa väistyä tieltä, nyt pelataan suuremmista asioista ja se hetki ‘nyt’ on koittanut NYT! Chelsea kasvatti eroaan meihin viiteen pisteeseen, jos me emme kavenna sitä, se voi olla viikon päästä jo kahdeksan, siitäkin huolimatta että ehdimme käväistä muutaman päivän peräti piikkipaikalla. Kyllä, tilanteet voivat muuttua nopeasti mutta valehtilisin jos väittäisin että nousisimme sillasta toistamiseen saman kauden aikana, etenkin kun kautta olisi jäljellä enää vajaa kolmannes.

Sen lisäksi että meidän on osoitettava tänään ManUlle olevamme tulleet takaa rinnalle ja olevamme menossa ohi (lopullisesti), meidän on pakko pystyä lähettämään viesti myös Länsi-Lontoon suuntaan, me tulemme kylään viikon päästä ja me olemme tosissamme.

En ole tänään ollut yhteydessä Wengeriin, joten minulla ei ole tuoretta tietoa loukkaantumisista tai vihiä kokoonpanosta joten joudutte tyytymään mielipiteeseen. Jälleen kerran tiedän olevani väärässä, syystä jonka tekin tiedätte..

Arshavin - Bendtner - Nasri

Rosicky - Song - Cesc

Clichy - Campbell - Gallas - Sagna

Almunia

Edelleen, mikä vain sitten kokoonpano onkaan, jokaisen paidan päällensä pukevan pitää kasvaa tänään senttejä (mikä ei kuulosta ollenkaan hassummalta ajatukselta kun meidän keskimittaa miettii), kääriä hihat ja antaa h*lvetin kaikkensa. Jos joku ei siihen tänään pysty, milloin sitten? Manageri vakuutti että Andrei on isojen pelien mies, puhuiko Arsene pötyä? Kapteeni on vakuuttanut ja kannuksensa ansainnut, häneltä tuskin voimme vaatia enää enempää, vain sen että pystyy tänään suurella hetkellä parhaimpaansa.

Sol Campbell tuskin parempaa mahdollisuutta tulee saamaan kuin tämän illan osoittaakseen managerille ja meille kaikille että on sopimuksensa ansainnut. Onko täysin mahdoton ajatus että Vermaelenin paikka ei olisikaan kiveen hakattu jos Campbell onnistuu jopa yli odotusten ja osaltaan himmentää Shrekin len.. tai elokuvakieltä käyttäen, kanan lennon. Ehkei näin, ja vaikkei näin, kilpailu tekisi mannaa kaikille.

Tomas Rosicky alkaa hämmentävällä tavalla osoittaa että ehkä sittenkin, ehkä h*lvetti sittenkin hän on päässyt yli loukkaantumisistaan. Seuraava askel onkin sitten jos mahdollista vieläkin haastavampi, hänen pitää kokeneena pelaajana tarjota meille sitä mihin tiedämme hänen pystyvän, tai ainakin tiesimme pystyvän ennen kuin vaikeudet alkoivat. Samir Nasri, hänen pitää puolestaan alkaa nousta sille tasolle mihin tiedämme hänellä olevan eväät ja osoittaa miksi maksoimme hänestä meidän mittapuulla suuren siirtokorvauksen. Manuel Almunia, onko maalivahdin hankinta ensi kesänä yksi tärkeimmistä prioriteeteistä?

Theo Walcott on niin yössä että hän tarvitsee aikaa jo pelkästään henkisen tasapainon palauttamiseksi, vasta sitten voimme alkaa odottaa suuria pelillisiä suorituksia viikosta toiseen. Jokin onnistunut cameo rooli a’la Cesc vaihdosta ei toki tekisi lainkaan pahaa tässä prosessissa. Theo, ymmärrät itsekin että palkkasi ja lehtien palstoilla artikkelit tyttöystävälle hankkimastasi Ferrarista ovat huonoja vitsejä juuri nyt, asia pitää korjata, sinun pitää se korjata.

Rakastan Nicklasta, rakastin hänen suuria puheita Villa ottelun kynnyksellä mutta en voi odottaa ihmeitä välittömästi. Sen tiedän että jo maali Villarealin verkkoon, huikea maali oliko Kiovan Dynamoa vastaan, edelleen huikea maali Tanskan paidassa Portugalia vastaan.. Tiedän että Juutti pystyy loistosuorituksiin, miksei jo tänäänkin mutta ottaa vielä hetken että B52 iskee maaleja illasta toiseen liukuhihnalta. Toivottavasti Nicklas vaikkei maalinteossa onnistuisikaan toisi meidän peliin tänään jotain minkä Andrei, Cesc ja muut kykenevät hyödyntämään.

Jokainen jätkä, manageri, yleisö Grovella, sinä kannattaja siellä jossain Kainuussa.. Ihan kaikki, tämä on meidän ilta, tehdään siitä meidän ilta. Pidetään paikkamme vakuuttavasti karanneessa kärkitriossa ja annetaan muiden murehtia neljännestä sijasta, murehditaan me miten voitamme Valioliigan ja muistetaan kuitenkin, tämä on vasta yksi askel, taisto jatkuu tämänkin illan jälkeen, meidän tehtävä on jatkaa sitä kolme pistettä rikkaampana. ManU ei ole hakenut koskaan täysiä liigapisteitä Grovelta, eikä hae tänäänkään, ei yhtäkään pistettä. Arsene ottakoon 300:n liigavoittonsa mikä Villa Parkilla jäi ottamatta tänään, mikä sen parempaa kuin ottaa se Whiskeynosen kustannuksella. Chris Foy tuomitsee.

V*ttu!

COME ON ARSENAL!!!

Eletään varhaista perjantai-iltaa tätä kirjoittaessani ja takana peräjälkeen kolmas ylitöiksi venynyt työpäivä josta ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puuttunut, uskaltaisin käyttää termiä ‘bad day at the office’. Vaikka olen edelleen täysin vakuuttunut että haluaisitte nimenomaa kuulla lisää ja enemmän työpäivistäni, joudun tuottamaan pettymyksen, en avaudu.

Tämä on sitten otsikon mukaan todella lyhyt päivitys Arsene Wengerin eilisestä lehdistötilaisuudesta. Oliko teidän joukossa vielä joku joka haaveili vahvistuksista? Luovuttakaa jo hyvänen aika kuten tein itse puolitoista viikkoa takaperin, voin vakuuttaa että elämä on ollut paljon helpompaa kun on suhtautunut tilanteeseen ikään kuin elettäisiin jo helmikuuta.

Puhetta riitti jälleen vajaan vartin verran mutta kovin oli jos nyt ei köyhää, niin kovin sanotaanko puuduttavaa jargonia. Kaikki sanottu löytyy tuttuun tapaan sensuroituna Arsenal.comista joten tälläkään kertaa en näe mitään syytä linkkeihin.

Minusta tilaisuuden parasta antia oli Arsene puku päällä normaalin verryttelyasun sijaan, manageri oli nimittäin menossa seuran hallituksen kokoukseen. Ja tähän liittyy suoraan huvittava kommentti managerilta. Toimittaja nimittäin uteli josko Stan Kroenke osallistuu hänkin hallituksen kokoukseen ja tähän Arsene totesi ettei tiedä mutta yleensä Kroenke on paikalla.

Ei tässä mitään, mutta kun toimittaja jatkoi ja kysyi josko kulissien takana tapahtuu jotain mielenkiintoista, Wenger totesi ykskantaan ettei tiedä sen enempää kuin kysymyksen esittänyt toimittaja tai kuka tahansa meistä. Kuinka hölmöä. Siellä herra Wenger, joka aina puhuu mielellään ‘kahden kerroksen väestä’ ja haluaa tehdä puoleltaan pesäeroa sikariportaaseen.. Niin, siellä herra Wenger istuu puku päällä pressitilaisuudessa valmiina osallistumaan hallituksen kokoukseen ja sanoo ettei tiedä sen enempää kuin kukaan meistä?!

Mitä Wenger kokouksessa sitten tekee, hengailee korvanapit korvissa iPodia kuunnellen vai tarjoilee kenties kuulosuojattuna pientä purtavaa ja punaviiniä hallituksen jäsenille? Jessus, olen itse asiassa ollut kovin naiivi sen suhteen miten olen antanut itseni uskoa Arsenen olevan vain manageri. Tai ei nyt ihan niinkään, kyllähän Wengerin asema, rooli tiedetään suureksi mutta ehken sittenkään ole vain halunnut asiaan koskaan paneutua.

Voisi tietysti kysyä miksi pitäisikään, manageri tehköön sitä mitä managerin tehtäviin kuuluu, suutari pysyköön lestissään. Niin, mutta tämä suutari ei pysy, Arsene ei vain halua näistä asioista puhua ja on kenties pitänyt tiukkaa linjaa siksi ettei häneltä kulisseissa tapahtuvista asioista edes udeltaisi. Pidän kuitenkin täysin selvänä että toisin kuin monessa muussa seurassa, missä managerit joutuvat menemään hattu kädessä omistajien juttusille anomaan rahaa pelaajahankintoihin, Wenger tietää hyvin resurssinsa ja päätösvalta rahankäytössä on hänellä itsellään.

No joo, aina välillä sitä vain tulee kysyneeksi itseltään miksi meidän manageri sattuu olemaan ekonomian professori, olisi keskittynyt jalkapalloon tai lukenut taloustieteitä korkeintaan sivuaineena. Kertokaa minulle toinen manageri Valioliigasta, tai ylipäätään toinen manageri joka on puhunut niin paljon taantumasta ja sen vaikutuksesta myös meidän lajiin. Pitäisi puhua muidenkin, en minä sitä kiistä, ennen muuta näiden herrojen joiden nimiä en kykene kirjoittamaan FIFAssa ja UEFAssa pitäisi puhua.

Arsenella on visio, hänellä on lukuisia visioita jotka ovat meille vain ja ainoastaan hyvästä mutta yhden miehen tai seuran sotana taistelusta tulee kovin hankalaa ja kenties osin siksikin olemme saaneet maksaa siitä sikäli kalliisti että pian on tullut kuluneeksi viisi vuotta edellisestä pokaalista. Tekin olette kommenteissanne kritisoineet kuinka joskus (usein?) tuntuu siltä että hyvä taloudellinen tulos on ajanut sen edelle mistä jalkapallossa tai urheilussa on ylipäätään kyse, voittamisesta.

Paha minun on lähteä tätä kritiikkiä ampumaan alas, joskin haluan olla vakuuttunut että se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa. Siinä määrin olen jo oppinutkin nauramaan ja nauttimaan tilanteesta että koen saavani nykyään suurta hyvän olon tunnetta lukiessani mm ManUn taloudellisista vaikeuksista, vai pitäisikö sanoa täydellisestä ahdingosta. ManU on sikälikin hankalassa asemassa että markkinointi on tavallaan tullut tiensä päähän. Seura on voittanut nyt mm kolme kertaa peräkkäin liigamestaruuden ja siitäkin huolimatta he eivät pysty kattamaan voitoilla edes lainojensa korkomenoja.

Niin hyviä jalkapalloilijoita kuin ManUlla onkin, Ronaldon tapaisia ‘talouden tasapainottajia’ hekään eivät pysty tuottamaan joka vuosi, tuskin edes joka kymmenes vuosi. Wenger on oikealla asialla, oikealla tiellä, en kiistä sitäkään mutta edelleen sanon että vastaavan tien kulkijoita kaivattaisiin sinne missä asioista päätetään, sinne missä on valta päättää ja hyväksyä että näin kaikkien tulee toimia kuten me toimimme.

Mutta h*lvetti, kuka tietää voin jäädä tänään illalla kohtalokkaasti raitiovaunun yliajamaksi ja näin hullusti pääsisi käymään, jättäisin maallisen vaelluksen lähes viiden vuoden näännyttämänä. Väittäisin ettei lainkaan miellyttävä aika kuolla. En toki itse usko mihinkään kuoleman jälkeiseen elämään kuten tiedätte, olenhan ateisti heti alkuun, mutta vaikka uskoisin, olisi pirun tylsää katsoa pilven reunalta mm useita teitä jotka tunnen juhlimassa jossain ravitsemusliikkessä tai peräti pääkallopaikalla kun vihdoin voitamme jotain. En h*lvetti voisi edes tekstata teille jakaakseni ilon tunteen, vai onko joku saanut tekstiviestin kuolleelta?

Hahaa! Juttelenko nyt teidän lauantain ratoksi täysin jonninjoutavia. Ehkä niin mutta edelleen pidin eilistä lehdistötilaisuutta puuduttavana. Onko taustalla sitten se etten ole elänyt tammikuuta enää hyvään toviin, se että olin positiivisesti yllättynyt miten nousimme sillasta marraskuun Chelsea tappion jälkeen ja uusi toivo oli herännyt. Toivo siitä että saatuamme toisen mahdollisuuden kesän jälkeen, parilla vahvistuksella tammikuussa mestaruus on täyttä realismia. Voi se olla sitä vieläkin (Isse ainakin on hakannut asian kiveen) mutten voi olla pohtimatta miksei me haluta tarrata vahvemmin kiinni mahdollisuuteen mitä meille hopealautasella tarjotaan. Jälleen kerran, there’s an easy way, hard way and Arsenal way.

Pompin nyt ajatuksissani minne sattuu kuin se karitsa kevätlaitumella, enkä meinaa saada sanotuksi että kun katselin edelleen pressiä, mieleni valtasi pelottavan omituinen tunne jolloin en ollut tuon taivaallisen kiinnostunut siitä mitä Arsene jutteli mm Andrei Arshavinista tai Sol Campbellistä, vaarallista. Ehkei sittenkään, ehkä vain hyvä niin. Kuten sanoin, eletään vielä perjantai-iltaa tätä kirjoittaessa, ehkä sen lisäksi että vaadin päästä viihteelle raskaan viikon jälkeen, ehkä haen alitajuisesti pienen pientä aikalisää kiihkeässä rytmissä mitä tulee tähän hypetettyyn neljän liigaottelun putkeen.

Ehkäpä on ihan tervettä puhaltaakin tovi, sillä tänään kun seuraan pakostakin ainakin tuloksen miten Chelsean käy, epäilen henkilökohtaisen latauksen käyvän pahasti ylikierroksilla ennen huomisen sunnuntain ja viikonlopun kohokohtaa. Sitä paitsi nyt lähden ihan kohtsilleen saunaan, sen jälkeen tapaamaan parhaita ystäviä ja ihan yhteiseksi hyväksi on se että pystyn (hampaat irvessä) vaihtamaan vapaalle, mikä henkilökohtaisesti tarkoittaa että pystyn unohtamaan jalkapallon edes pieneksi hetkeksi. Pelipaidatta en tosin osaa liikenteeseen lähteä, haha!

Ihan alkuvaiheessa kun tätä aloin kirjoittaa, seura vahvisti että Jack Wilshire siirtyy lainalle lopulta sittenkin Owen Coylen alaisuuteen, ei tietenkään Burnleyn paitaan mikä kuulosti taannoin hyvältä vaihtoehdolta, vaan Coylen nykyisen työnantajan, Boltonin vahvuuteen. Hmm, Jack the Ripper, ei kun Jack the Trotter, kuulostaa kyllä aavistuksen nahkealta, vai? Kyllä se vain niin taitaa olla ettei muuan merileijona Allardycen varjo tule koskaan katoamaan Reebokilta. En tiedä, tulee varmasti kummallisena se tunne vastaan kun näen Wilshiren Trotters nutussa taistelemassa pisteistä yhdessä Kevin Daviesin ja Matthew Taylorin kanssa.

Otetaan nyt loppuun yksi linkkikin, vain koska tulin maininneeksi Allardycen. Minä olen aina pitänyt Villa manageri Martin O’Neillistä, vähintäänkin arvostanut hänen tekemäänsä työtä. Olen nähnyt hänet kohteliaana herrasmiehenä, niin kohteliaana kuin kilpailijan manageria nyt voi yleensäkään katsoa jos ja kun ymmärrätte hyvin mitä tarkoitan. Olen myös joskus kirjoittanutkin kuinka olen epäillyt että meidän Arsenessa täytyy olla jotain sellaista, jokin sellainen piirre mikä yksinkertaisesti ärsyttää muita. En millään jaksa uskoa että Arsenen viileät välit useimpien kolleegoidensa kanssa olisivat niin etäiset jos asia ei näin olisi.

Mikä on sitten se joka saa nyt mm O’Neillin edelleen jankuttamaan keskiviikkona sanotusta, vaikka se menikin meidän taholta yli, sen myönnän. Wenger on huono häviäjä, hän on h*lvetin huono häviäjä ja kenties se on juuri se etteivät muut managerit pidä siitä ettei Arsenelle ole käytännössä koskaan kanttia myöntää esimerkiksi että tänään olimme huonoja, emme ansainneet tänään enempää kuin vaikkapa pisteen. Arsene löytää ja hakee aina syitä jostain muualta kuin omista pelaajista, eli lopulta itsestään, hänhän siitä on vastuussa ketä pelaa ja miten pelaa.

Puhuinko itseni nyt hieman ansaan, ketä tässä oli aikomus haukkua tai arvostella, haha! No Martin O’Neilliä tietenkin, c*nt! Get a life and move on man.

Aah, saunavuoro kymmenen minuutin kuluttua. Sinne siis, sitten vaihde vapaalle ja hetken irtiotto jalkapallosta (kunnes löydän muutaman tunnin kuluttua itseni jostain Vaasankadun kuppilasta väittelemässä ja kinaamassa niin h*lvetisti jalkapallosta jonkun ManUn kannattajan kanssa, heihin kun tuppaa törmäämään aivan liian usein, God damn gloryhunters I say). Mitä illan Punavalkoisissa uutisissa tuleekaan, siitä minulla ei ole hajuakaan ja hyvä niin.

Loistavaa per.. lauantaita!

Kiitos korkeampien voimien tämä työviikko on päivää vaille taputeltu. Ei sillä etteikö tahti kiihdy entisestään ensi viikolla mutta parin päivän pubimatkailu piristänee, tai sitten.. No matkailu mikä matkailu, se avartaa sanovat.

Eilisen uutinen numero yksi oli tottakai Thomas Vermaelen ja belgialaisen EI murtunut jalka. Harvinaisen epävarmoin ottein Villa Parkilla esiintynyt toppari selvisi pelkällä ruhjeella mutta sunnuntain ManU ottelu on ilman muuta kysymysmerkki. Olemme kenties sikäli hämmentävissä tunnelmissa että allekirjoittaneenkin epäilemä Sol Campbell on esiintynyt edukseen ja yhtäkkiä duo Sol / Billy ei tunnukaan ainakaan kovin suurelta katastrofilta.

Jos ajattelen ManUa vastustajana ja olkoon Shrek Rooney kuinka viritetyssä kunnossa tahansa, nähdyn perusteella en etukäteen pitäisi mainittua toppariparia (hyvä huomio Tommi kommentissasi) akilleen kantapäänä. Kuulostaa äkkiseltään kummalliselta, se etten pidä neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla kautensa aloittaneen mahdollista paikkaa avauksessamme akilleen kantapäänä. Ehkä sittenkin omituisemmalta kuulostaa se että liigassa eniten maaleja (59) tehneenä, pidän hyökkäystämme huomattavasti pahempana akilleen kantapäänä.

Monissa blogeissa, täälläkin, on otettu kiinni Arsenen jossain määrissä itsensä pussiin puhumiseen. Managerihan peräänkuulutti meiltä kannattajilta kärsivällisyyttä Theo Walcottin suhteen, joudumme odottamaan todellista Theoa jopa kuusi viikkoa, loukkaantumisen jälkeen kun ottaa aina oman aikansa löytää huippuisku. Allekirjoitan, siitä ei kahta sanaa. Mutta samalla saimme sitten kuulla ettei me tarvita hyökkääjää, ei tähänkään kauden kiihkeimpään vaiheeseen koska Nicklas Bendtner palaa kokoonpanoon.. Kolmen kuukauden tauon jälkeen.

Allekirjoitan edelleen kannattajien aiheellisen ihmettelyn, jopa kritiikin. Olisiko kyse nyt kuitenkin jostain muusta, ikävä kyllä jostain huolestuttavammasta, vaikka sitten Arsene saattoi asian ilmaista hieman kömpelösti. Annoin itselleni aikaa pohtia managerin lausuntoa ja päädyin ajatukseen että samalla kun Arsene halusi tsempata Theoa, tehdä voitavansa sanan voimalla auttaakseen pelaajaa löytämään täysin kadoksissa olevan itseluottamuksen, yksinkertaisesti luoda uskoa Walcottiin.. Samalla Wengerillä on ehkä hänelläkin alkanut tulla tiettyjä epäilyjä Theon suhteen, ei vähiten suurin odotuksin tehdyn massiivisen kalliin sopimuksen suhteen.

Arsene on vastuullinen mies, sitä en epäile ja vaikka välillä on täysin mahdotonta uskoa, väitän että Arsene kokee vastuun kannattajien suuntaan h*lvetin paljon suuremmaksi kuin hän antaa tekemisillään ymmärtää. Ehkäpä Arsene on paitsi itsepäinen, myös aavistuksen masokisti? Itse asiassa jos näitä kahta piirrettä vertaa ja peilaa mihin tahansa elämässä, kovin usein ne kulkevat käsi kädessä, syy ja seuraus.. Erm, tai jotain, olenhan tunnetusti psykologian ammattilainen, vain tutkinto puuttuu.

Edellinen ei sitten ollut lainkaan takinkääntö, pidän edelleen peräti velvollisuutena olla kriittinen ja kyseenalaistaa managerin sanomisia, tekemisiä ja tekemättä jättämisiä. En siksi että jotenkin nauttisin siitä tai kuvittelisin tietäväni paremmin, vaan siksi että Arsene on suorastaan vaatinut jos nyt ei pelkkää kritiikkiä niin mielipiteitä joka tapauksessa, okoon ne sitten kriittisiä tai ei. Se mitä Wenger kuitenkin aina täysin aiheellisesti vaatii ovat perustelut, kritiikinkin tulee olla perusteltua.

Täysin selvää etten takuulla onnistu likimainkaan aina perusteluissani, ne vaikuttavat kaiketi monen lukijan silmissä ontuvilta aika-ajoin mutta ehkäpä sittenkin terve vuoropuhelu syntyy juurikin siitä. Väitän sitä paitsi että myös Arsenen puheet kuulostavat usein ontuvilta, siitä syntyy keskustelua ja lopulta kaikkien meidän vilpitön tavoite on yksi ja sama, voittaa ja menestyä.

Taisipa blogistilla karata nyt hiukan mopo käsistä, en ymmärrä enää itsekään lainkaan mistä puhuin tai mitä olin sanomassa.. Mutta se kuuluu suurten ajattelijoiden repertuaariin, kyllä, menenkin tänään illalla katsomaan Havukka-ahon ajattelijan jo kolmatta kertaa, hieno filmatisointi, suosittelen lämpimästi.. Siis oikeasti jos kuulostinkin sarkastiselta.

*SLÄP*

Olen oikeasti stressannut työasioilla viime aikoina ihan liikaa ja se näkyy. Kun siihen ynnätään elämä Arsenalin kannattajana, se kyllä vaatii välillä paljon, joskus tuntuu että liian paljon.

Yritän tehdä paluun maan pinnalle ja palaan sihen mistä lähdin liikkeelle, yllättävää kyllä, loukkaantumisiin. Vermaelen on siis kysymysmerkki tässä vaiheessa ja toisen tuoreen tapauksen, Eduardon diagnoosi on hyvin, hyvin, hyvin pikkuvamma. Hmm, se kuulostaa melkein yhtä hyvin, hyvin, hyvin pieneltä vammalta kuin kuulosti Abou Diabyn vamma jonka ranskalainen sai Bolton ottelussa pian kaksi viikkoa takaperin ja joka pitää hänet edelleen sivussa sunnuntaina.

Ymmärrän mitä on suhteellisuus mutta ehdotan että meillä Arsenalissa luodaan selkeä taulukko, selkeät termit ja määreet loukkaantumisten arvioidulle kestolle. Ei minulla ole mitään sitä vastaan että hyvin, hyvin, hyvin pieni vamma tarkoittaa kolmea viikkoa sikäli kuin se on taulukossa näin määritelty. Pari kolme päivää voisi olla vaikkapa ‘ihan s*atanan pieni vamma’, tai jotain. Väitän että idea on loistava ja se voisi tuoda elämässä tarvittavaa huumoriakin mukavasti kuvaan mukaan. Ajatelkaa Arsenen lehdistötilaisuuksia missä media tenttaa onko pelaajan X vamma ’s*atanan pieni’ vai ‘v*tun vakava’, hupaisaa.

Toistan itseäni.. Olemme (lähes) kaikki pelänneet sitä tilannetta että toinen toppareistamme loukkaantuisi ja nyt kun se on käynyt toteen - vaikkemme sitten tiedäkään kuinka pitkään Verminaattori on sivussa - ehdin jo todeta ettei tilanne olisikaan niin katastrofaalinen. Olen vähintään hämmentynyt kun totean että huilatkoon Vermaelen sunnuntaina, ManUa! vastaan, enemmän odotan että Alex Song palaa kokoonpanoon. On enemmän kuin ihmeellistä miten lyhyessä ajassa tilanteet voivatkaan muuttua, reilu vuosi sitten ‘brändäsin’ Songia sävyyn joka nyt rehellisesti sanottuna nolottaa, ironisesti tosin positiivisessa mielessä. Ehkäpä kokeilen samaa taktiikkaa Denilsonin suhteen vai kuulostaako mahdottomalta missiolta?

Joka tapauksessa managerin puheiden mukaan väsynyt mutta hyväkuntoinen Song palaa ei yhtään liian aikaisin, f*ck the ACN. Jalkapallo on oikeasti hieno laji eikä sitä turhaan kutsuta nurmikenttien shakiksi. Siinä missä shakissa pelivälineet auttavat, suojelevat, turvaavat jne toisiaan, vieläpä niin että vaikka kuningatar on kuningatar, hevonen, torni tai peräti sotilas voi olla ratkaiseva osa. Jokainen nähköön pelaajamme haluamallaan tavalla shakkilaudalla mutta Alex Songin rooli sunnuntaina William Fairhurstia vastaan on merkittävä apu Arsene Kasparovin laudalle.

[Olen kovin levoton tänään..]

En taaskaan ymmärrä lainkaan mitä yritin sanoa ottamalla shakin tässä kohtaa esiin, hmh. Mutta kuten jo eilen kirjoitin, Cesc ei ole täysin oma itsensä kun Song puuttuu kokoonpanosta, aivan kuin jos kapteeni on poissa, Arshavin vaikuttaa ajoittain lähes epätoivoiselta. Olen hemmetin paljon luottavaisempi sunnuntain suhteen kun Song on mukana, hän ei pelkästään tuo hyvää, vaan poistaa samalla pahaa, kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tarvitseeko puhua nimistä? Ai niin, Denilson jatkanee avauksessa Alexin paluusta huolimatta, hänhän on managerin papereissa se tasapainottava pelaaja joka suuntaan, minä väitän epätaspainottava!

Eduardon ‘yllättävän’ loukkaantumisen johdosta Nicklas Bendtner on sitten noin kolmet täydet harjoitukset loukkaantumisen jälkeen vetäneenä isossa roolissa ja meidän kannattajien huolen keskiössä. Panokset ja haaste voisi tuskin suurempi olla ja vaikka olen läpeen rakastunut Juuttiin, alan pian kaiketi ahdistelijaksi. Tiedän että voi olla luottavainen omiin kykyihin ja h*lvetti niin pitääkin. Tiedän myös ettei itsestään pidä kuvitella liikoja ja jalat on pyrittävä aina pitämään tukevasti maassa, terve nöyryys vie pitkälle. Joku voisi sanoa että siinä se Nicklas taas puhuu suuria ilman näyttöjä mutta minä pidän, minä rakastan. Hyvä on, jossain vaiheessa minäkin alan vaatia näyttöjä ja katetta puheille mutta vielä toistaiseksi nautin täysin rinnoin Nickyn jutuista.

Nyt allekirjoittaneella alkaa mennä niin pahasti puurot ja vellit stressistä sekaisin että lienee syytä lopettaa. Voitte olla varmoja etten takuulla muista mitä olen jo ehtinyt joskus kirjoittaa ja mitä olen vain ajatellut kirjoittaa mutta lopulta unohtanut tai ajanpuutteen vuoksi joutunut jättämään kirjoittamatta.

Jälleen kerran olen kuitenkin todella pahalla päällä Arsenal.comin ja ATVO:n politiikasta, samasta vanhasta syystä. Se että olen (vielä toistaiseksi) maksava ‘asiakas’ saadakseni nähdä lähinnä lehdistötilaisuudet ja haastattelut, miksi minun pitää maksaa siitä että minua tietoisesti kiusataan? Koin jälleen pirullisen tunteen että on Joulu, saat lahjan, mutta sinulle kerrotaan että saat avata sen vasta uutena vuotena, typerää, h*lvetin typerää!

Eli Arsene on antanut yksinoikeudella haastattelun Arsenal.comille ja he jotka maksavat juuri siitä että saavat kuulla mitä manageri sanoo, saavat lukea että tällaista mielenkiintoista Arsene kertoi.. ja tällaista, wow, ja tällaistakin vielä.. Ähäkutti, emme kerro kuitenkaan enempää, malta mielesi ja saat nähdä mitä Wenger sitten sanoikaan seuraavana aamuna. V*ttu miten järjetöntä touhua! En itse ole markkinoinnin ammattilainen millään tasolla mutta haluaisin kovasti kuulla jonkun alan ammattilaisen mielipiteen tästä.

Se että itse en vain ole saanut aikaiseksi peruuttaa tilausta johtuu laiskuudesta, ei niinkään halusta, ei varsinkaan siitä mielipahasta minkä koen viikoittain ja mistä v*ttu maksan, mielipahasta. Olisivat vieneet asian edes reilusti sitten niin pitkälle että olisivat kertoneet artikkelissa että Arsenella on tuoretta tietoa Vermaelin loukkaantumisesta mutta sen saatte kuulla huomenna.

Jos lainkaan yritän ajatella järjellä tunteen sijaan, en voi muuta kuin epäillä että raha tässäkin typeryydessä on takana. Kun kirjoitan tätä myöhään torstai-iltana, tiedän managerin haastattelusta vain päivityksen terveys.. siis sairaustilanteeseen ja kun sitten jossain vaiheess tänään aamupäivällä vilkaisen ensimmäisen kerran Punavalkoisia uutisia, huomaan että jotain tästä haastattelusta on vuotanut (lue myyty) medialle ja tietoa on julkaistu yön tunteina. Eli oli se sitten Mirror (yleensä), Times, Guardian tai mikä tahansa, medialle on myyty osia haastattelusta tai koko haastattelu. Selvää että puhutaan eri summista mitä media maksaa kuin mitä minä maksan mutta kysymys kuuluu; miksi maksaisin sitä vähääkään kun kuitenkin saan lukea kaiken käytännössä aina ennen kuin saan itse nähdä sen mistä maksan ja minkä haluan kuulla?!

Kun nyt haastatteluista tuli puhe niin menköön linkki varsin mukavaan artikkeliin Craig Eastmondista. Ja sitten on aika toivottaa viikonloppua joka tulee päättymään sellaisissa tunnelmissa että oli maanantaina sitten millainen h*lvetillinen savotta tahansa töissä, laulamme työkavereiden ihmetellessä vain pitkin päivää värssyä ain laulain työtäs tee, lupaan, jos, kun.. Kyllä, olen stressistä sekaisin mutta niin on ilmeisesti Alan (c*nt no matter what he say) Hansenkin, elämme omituisia aikoja.

Aston Villa - ARSENAL 0 - 0

Tiedän että on blogisteja jotka ansaitsevat peräti leipänsä tällä, valitettavasti en kuulu heidän joukkoon. Valitettavan usein joudun nöyrästi pyytämään ymmärrystä, niin tänäänkin, eli luvassa ei tuhannen ja yhden yön tarinoita, eh.

Arsene kertoi ennen ottelua kuinka vieraspeli Anfieldillä muutti paljon, se oli ikään kuin kauden käännekohta, toistaiseksi ainakin. Kiristelin tosin aavistuksen hampaita kun manageri puhui potentiaalista nousta takaa ja meni jopa niin pitkälle että sanoi meidän osoittaneen sitä potentiaalia nousemalla tasoihin Stokea vastaan. En sentään menisi niin pitkälle että kovin isoon ääneen juttelisin potentiaalista kun tasoitamme mutta häviämme 3-1.

No ehkä tämä oli ontuva johdanto mutta nähdyn perusteella eilen uskallan (haluan) allekirjoittaa kaiketi sen mitä Arsene lopulta taisi ajaa takaa. Summaisin sen siihen että vielä lisäajalla saimme aikaiseksi kaksi potentiaalista (rasittava sana, potentiaali, varsinkin kun se ei konkretisoidu) maalipaikkaa ja osoitimme halun olla kynsin hampain mukana taistelussa Valioliigan mestaruudesta.

Yhtä lailla jonain toisena päivänä tolppa tai ylärima eivät olisi tulleet tiellemme vaikkakin niillä spekulointi ei koskaan muuta kuparia kullaksi. Miten vain eilistä salamannopeasti yritänkin pulssin tasaannuttua analysoida, jää päällimmäiseksi tunteeksi ennemmin saavutettu piste kuin kaksi menetettyä, sikäli kuin ymmärrätte positiivisen lähestymisen tilanteeseen. Pelasimme nyt joka tapauksessa Villa Parkilla mistä kolme pistettä vierasjoukkueelle on kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.

Tätä välittömästi taiston tauottua kirjoittaessani minulla ei ole mitään tietoa mitä manageri on medialle kertonut tai kuinka pitkään joudumme mahdollisesti tulemaan toimeen ilman loukkaantuneita Vermaelenia ja Eduardoa. Koska rakastan sanaa potentiaali, tyydyn toteamaan että näinhän me saimme jos ei muuta niin kaksi potentiaalista uutta vahvistusta, tiedätte, kunhan he paluun tekevät.

Hyi, vitsit sikseen, allekirjoittaneenkin olisi luullut oppineen olemaan vitsailematta vakavilla asioilla mutta kuten vanha sanonta kuuluu, mihin se koira karvoistaan ja jotain sinne päin. Ollaan positiivisia, siirtoikkunaa on jäljellä vielä viisi päivää! Ja eikun pahemmaksi menee puujalkahuumori, syytän siitä lapsuuttani 70-luvulla ja niitä uskomattomia Pikku-Kalle vitsikirjoja.. Vieläkö niitä tehdään, tuskin.

Ehdin raapustaa muistiinpanoihini ennen Vermaelin loukkaantumista Belgialaiselle useamman miinuksen ja muistan ajatelleeni että alkaakohan kone aavistuksen yskiä kun Valioliigan todellinen tahti alkaa pelaajalle hahmottua, puhumattakaan kun painetaso vaihtaa peli peliltä suuremmalle vaihteelle. No se oli vain pohdiskelua, ei tuomio, muistakaa se. Mutta mitä voin sanoa Belgialaisen korvanneesta grandfather ‘gamble’ Campbellistä muuta kuin että huikea paluu ‘oikeasti’ huipulle.

Kirjasin muistiinpanoihin sellaisenkin pohdinnan että kuka tietää, ehkä kaksikko Campbell - Gallas onkin lopulta SE juttu.. Edelleen pelkkää pohdintaa, Gallas oli loistava, Heskeyä vastaan pidemmilläkin toppareilla on vaikeuksia pääpalloissa. Varjopuolena on että ehdin jo iloita kuinka Silvestre ei enää mahtunut kokoonpanoon mutta jos Vermaelenin loukkaantuminen osoittautuu vaikeaksi, näemme paluun. Ehkä sittenkin suurempi huoli on miten Campbell jos tilanne sitä vaatii kykenee puolen vuoden tauon ja nyt pelattujen parinsadan minuutin jälkeen vastaamaan haasteeseen, tässä ruuhkassa ja tässä kulminaatiopisteeksikin tituleeratussa tilanteessa?

Lopetan spekuloinnin nyt, en edelleenkään tiedä mitään Vermaelenin tilanteesta, fingers crossed as they keep saying. Eilinen kamppailu osoitti mielestäni jälleen kerran sen kuinka uskomattoman tärkeäksi lenkiksi Alex Song on noussut tekemisessämme. En varsinaisesti tarkoita tällä kertaa sitä että olisin Kamerunilaisen korvanneen Brassin rinnuksissa kiinni. Denilsonilla on puutteensa jotka tulivat eilenkin esiin, hän arpoo aivan liikaa sijoittumisellaan ja valitettavan usein hänet näkee oli sitten pallo meillä tai vastustajalla, suhteessa pelitilanteeseen väärin sijoittuneena, suomeksi sanoen jokseenkin hukassa.

Mutta se missä Songin huikea nousu ihan avainpelaajaksi näkyy parhaiten on Cesc. Kun Alex palaa kokoonpanoon (toivottavasti jo sunnuntaina), seuratkaapa kuinka ihmeellisen paljon peli, tässä tapauksessa hyökkäyksemme lähtee käyntiin Kamerunilaisen toimesta ja tekemisestä. Taisin jo joskus taannoin kirjoittaa että olisi kiva saada tilasto maaliin johtaneiden tilanteiden kolmansista, jopa neljänsistä ’syöttäjistä’. Näitte kaikki eilen kuinka alhaalta kapteeni tuli eilen hakemaan palloa tai ylipäätään kuinka alhaalle hän usein ajautui koska Denilson ei ole Song ja koska Cesc tietää sen. Ja koska jalkapallo on lopulta varsin yksinkertaista, Cescin pudottautuminen normaalia alemmaksi näkyy tottakai ‘yläkerrassa’.

Hyvä on, Eduardo on jo lähtökohtaisesti sellainen sanotaanko surffailija mutta eilen ‘aaltoja’ ei meinannut tulla sitten kirveelläkään, ei varsinkaan niitä hyökyaaltoja joita tarkka-ampujat rakastavat ja joita meillä synnyttää kapteeni. On syytä antaa krediittiä tässä kohtaa Aaron Ramseylle joka on kaikkea muuta kuin valmis ‘mestari’ mutta edelleen niin kovasti rakastamaani termiä käyttäen omaa hurjan potentiaalin. Kukaan tuskin voi kieltää etteikö Rambo ollut monessa mukana, joka jo sinällään on lupaavaa mutta nuoren miehen visiossa ja peliälyssä on kovasti Cesciltä opittua.

V*ttu! Monta mielipidettä, monta pelaajaa, useita tilanteita jää kommentoimatta tällä erää mutta tarvitsen nukahtaa viideksi tunniksi. Pidättäydyn alun mielipiteessä, haluan nähdä tämän toisin kuin kahtena menetettynä pisteenä, Ymmärrän toki niin sanottuani sen mistä itsekin olen varoitellut, jokainen menetetty piste luo lisää paineita mm Stamfordille. Ehkei me edelleenkään olla pakkovoiton edessä Chelsean vieraana mutta se tosiasia lähestyy vääjäämättä jos annamme etumatkaa olimme sitten Villa Parkilla tai missä tahansa.

Nolla meille omassa päässä on aina hyvä uutinen, etenkin kun se tulee Villa Parkilla ja varsinkin kun se tulee sen jälkeen että ehkä yksi suurimmista kauhukuvistamme toteutui, toinen alkukauden toppareista jätti kentän. Jahka Song palaa ruotuun, olen kovin luottavainen ManUn suhteen ensi sunnuntaina ja hyvä tulos silloin, miksemme olisi luottavaisia, tai oikeammin miksei pelaajat olisi luottavaisia reissuun Länsi-Lontooseen?

Kiitos eilisistä! Nyt petiin neljäksi ja puoleksi tunniksi..

Kiitos!

Kiitos Ville ja ennen muuta kiitos te lukijat! Ilman teitä tänään ei takuulla näkisi päivänvaloa AFSC blogin tuhannes päivitys, kyllä, 1000! I must be hallucinating, but it’s true. Yhtä totta kuin se ettei me hankita tämän siirtoikkunan aikana vahvistuksia..

“If I don’t find better than what we have.. At the moment we have not found that. You can take players, they’re on the market but it’s a different thing to find good players that will, let’s say, strengthen our squad.”

..ja yhtä h*lvetin totta kuin se että voitamme tänään Villa Parkilla, olen sen ansainnut, piru periköön en tiedä kenet jos.. En osaa edes kuvitella, jos.. Ja mitä tulee tähän Arsenen edelliseen, kovin hankala kuvitella ettemme sitten voittaisi tänään tai ylipäätään pokaalia tällä kaudella, eikö se ettemme voita pokaalia kuulosta yhtä epätodennäköiseltä kuin ettei ole parempia pelaajia, tai pelaajia jotka vahvistaisivat joukkuettamme. Olemme uskomattoman vahvoilla, pakko olla. Heh, menee jo todennäköisyydetkin sekaisin, niin vahvoilla olemme.

No niin, jalat tukevasti takaisin maan pinnalle ja kylmään todellisuuteen, lyhyehkösti valitettavasti(?) tänäänkin kuten eilen tiesin varoitella. Itse asiassa olen kovasti pahoillani mutta ‘työmaakalenteri’ tietää kertoa että allekirjoittaneella on yhtä hullunmyllyä ainakin perjantain 26.2. ensi-iltoihin saakka. Teen sen mihin kykenen haluamatta kuitenkaan polttaa itseäni loppuun, auta en tiedä mikä ‘armias’ jos pelit eivät mene kuten haluamme, sitten menee vaikeaksi.

Sovitaan heti kättelyssä että jätän linkittämättä itsestäänselvyydet, kaikki oleellinen löytyy virallisilta sivuilta normaaliin tapaan ‘virallisesti sensuroituna’, se on usein hupaisaa kuinka yhden tai kahden lauseen, jopa muutaman sanan pois jättäminen saa sanotun kuulostamaan kovasti erilaiselta. Kuten vaikkapa se että manageri jatkoi leikinlaskua vakavalla asialla edelleen eilen kertomalla hymyssä suin että on jo unohtanut Stoke ottelun ja Englannin cupista tippumisen. Virallisesti sensuroituna manageri kuulostaa jopa aavistuksen vihaiselta, ISOIN kirjaimin EI epäilyille etteikö sunnuntaina oltu täysillä mukana.

No tottakai oltiin tosissaan, mutta tietyin rajoituksin mitkä kaikki tiedämme, kuten tietää vallan hyvin managerikin. Arvostaisin lopulta enemmän täyttä rehellisyyttä, otimme riskin koska Englannin cupista tippuminen olisi pienin paha tässä kohtaa, miksei sitä voi sanoa reilusti ääneen vaan vielä jälkikäteenkin kertoa että mm Thomas Vermaelen olisi ollut loukkaantunut, tekopyhää sanon minä. Ei tosin likimainkaan niin tekopyhää kuin ex-ManU Lou Macari, Jesus what a tw*t! Kuten artikkelissakin mainitaan, kannattaisi katsoa peiliin, h*lvetin ManU jätti kisan tyystin väliin kymmenen vuotta takaperin, c*nts!

Se siitä, tikulla silmään joka vanhoja ja niin edelleen ja sapelilla Macaria. Jos olenkin henkilökohtaisesti katkera tien nousemisesta pystyyn Englannin cupissa ja saatoin maalailla aavistuksen pirujakin seinille sen mahdollisista henkisistä negaatioista, haluan uskoa vilpittömästi että kuten Arsenekin sanoi, voimme ottaa paljon tähän iltaan muutaman viikon takaisesta 3-0 voitosta Villaa vastaan. Siitä lähdetään ja siihen uskotaan, hautokoon kaveri sitten kostoa tai ei.

Se mikä tänä iltana on panoksena täytyy olla täysin selvää jokaiselle joka paidan päällensä pukee. Voisimme tottakai puhua koko loppukaudesta mutta koska tulevaa kolmea viikkoa on nyt rummutettu niin paljon, rajataan se seuraavaksi ‘erikoiskokeeksi’ koko rallissa. Se ettei Arsene tässäkään loukkaantumisten runtelemassa tilanteessa lähtenyt vahvistamaan joukkuetta osoittaa sellaista luottoa pelaajiin etten itse rehellisesti sanoen vastaavaan kykene. Nyt heidän johon tämä luottamus on osoitettu pitää kyetä nostamaan edelleen tasoaan ja osoittaa että he ovat luottamuksn ansainneet.

Voisin hyvin alkaa tässä osoittamaan sormella yksittäisiä pelaajia, heitä joiden erityisesti pitää kyetä nostamaan tasoaan mutta tänään lähden siitä että joukkueena mennään, joukkueena voitetaan ja joukkueena hävitään. Pidän toki oikeuden sormella osoittamiseen taiston tauottua etukäteen en siihen tässä tilanteessa halua lähteä. Katson läpi sormien kuinka nuori Theo Walcott on, kuinka h*lvetisti hän tienaa meidän lippurahoilla tai kuinka meidän tulisi olla kärsivällisiä ja odottaa kolme neljä vuotta pitkällä tähtäimellä ja lyhyemmälläkin kuutisen viikkoa kuten Wenger meitä opasti.

“It is an exciting period for us because we are in a very good position. I make it a good opportunity to strengthen our position in the League. That is how I see it. We have a good level of confidence and know that with so many big games, psychologically it is important to go in with a high level of confidence, so every result has an influence on the next one.”

Täytyy nostaa Arsenelle hattua, ei hän ainakaan pelkää ottaa haastetta vastaan, pikemminkin hän haluaa korottaa rimaa entisestään, aivan kuin se ei olisi jo valmiiksi korkealla, h*lvetin korkealla. Myönnän että aavistuksen (hah, aavistuksen) kylmää tällainen opportunismi. Puhutaan edelleen tästä kolmen viikon pikataipaleesta ja paineet ovat valtavat lähteä liikkeelle heti kun vihreä valo syttyy, kyydistä jääminen voi osoittautua kohtalokkaaksi ja takamatka liian pitkäksi kiinni kurottavaksi, lyhyelläkin kolmen viikon erikoiskokeella, nyt puhutaan sekunnin sadasosista. Huono tulos legendaarisella Ouninpohjalla ja Ruuhimäessä olo on tukala.

Tässähän alkaa ihan runoilemaan tunteen palossa, yritin vain sanoa suomeksi että huono tulos, puhumattakaan pelillisesti heikosta suorituksesta ja ManU kotona ja Chelsea vieraissa muuttuvat kovin helposti henkisesti entistäkin haastavimmiksi otteluiksi. Aina, jokaisen tappionkin jälkeen voi sanoa että tästä pitää vain nousta ja kääriä hihat mutta ne hihat alkavat kummasti kiristää jos juna meinaa karata asemalta.

Saimme kovasti mukavia uutisia joukkueesta sikäli että sen lisäksi että Afrikan matkaajat ovat paluumatkalla, Samir Nasri yllätti kaikki olemalla jo täysillä mukana harjoituksissa ‘normaalin kolmeviikkoisen’ kutistuessa vajaaseen kahteen ja myös Nicklas B52 Bendtner harjoittelee hänkin jo täysipainoisesti. Valitettavasti kukaan mainituista ei ole mukana vielä tänään mutta jatkoa ajatellen rohkaisevia uutisia yhtä kaikki, loistavia itse asiassa.

UPDATE! Samir & Nick vaihdossa!

Näkisin että saamme jalkeille kaikesta huolimatta kokoonpanon jolla on ehdottomasti mahdollista hakea Villa Parkilta täydet pisteet. Alex Songin ja jopa Abou Diabyn poissaolojen myötä meillä on yksi ongelmakohta ylitse muiden, puolustavan keskikenttämiehen paikka. Yritän lähtökohtaisesti lohduttautua edes hieman sillä että Villa pyrkii pelaamaan paljon laitojen kautta ja ehkei tämä rooli olisi siinä valossa niin ratkaiseva, korostan sanaa niin. Nähdyn perusteella antaisin vastuun Craig Eastmondille mutta koska en aikonut osoittaa tänään etukäteen ketään sormella, tyydyn toteamaan että tiedämme kyllä kenelle rooli lopulta lankeaa.

Pohdiskelin sitäkin vaihtoehtoa että uhraisimme - varsinkin kun pelaamme vieraissa - Cescin puolustavaan rooliin ja antaisimme vastuun pelintekemisestä (koska se vaatisi kapteenin ollessa alempana kahta pelaajaa) Ramseylle ja Rosickylle. Sellainenkin pakko käyttää utopinen vaihtoehto käväisi mielessä että Campbell pelaisi Gallas’n rinnalla topparina ja Vermaelen ottaisi puolustavan roolin keskikentän pohjalla. Tiedän, mahdoton ajatus mutta koska se kävi mielessä, tulipahan sanottua. Diipa daapa, olipas jonninjoutavaa, eli näin:

Arshavin - Eduardo - Rosicky

Ramsey - Eastmond - Cesc

Clichy - Vermaelen - Gallas - Sagna

Almunia

Ymmärrän kuka ei kuulu joukkoon managerin papereissa, tai ennemmin kuka kuuluu. Ja kun kuuluu, niin lupaan kannustaa täysillä ja toivon vilpittömästi onnistumista ja h*lvetti, uskon siihen, on pakko. Oli kokoonpano lopulta mikä tahansa, näen jo nyt saman ongelman kuin mikä meillä oli Evertonia vastaan. Homman olisi toimittava aloittavalla kokoonpanolla, vaihtoon ei kyllä juuri jää (huom jo aiempi päivitys, ehkä sittenkin) kavereita joiden varaan pystyisi kovin paljoa laskemaan jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Tässä kohtaa materiaalin kapeus voi osoittautua kohtalokkaaksi ja olisi todella surullista jos niin kävisi kun tiedämme kuinka h*lvetin monta pelimiestä seuraa ottelua siviileissä. Oli muuten hassunkurista kun mediassa kirjoitettiin Villan ja O’Neillin loukkaantumishuolista, ymmärtääkseni peräti kolme (miinus miinusmiehet) pelaajaa puuttuu vahvuudesta; Warnock, Reo-Coker ja Carew.. Pöyristyttävää!

Jännä nähdä kuinka haukan silmällä Villa tulee tänään kapteenia valvomaan, he eivät takuulla ole unohtaneet kuninkaan visiittiä kentälle Grovella joulukuun lopussa. Jos pelaisin uhkapeliä, saattaisin jopa laittaa muutaman kolikon sen puolesta että ratkaisu, kun se meille tulee, syntyy ei Cescin, eikä Arshavinin toimesta, vaan Rosickyn tai Eduardon. Suurempiakin kertoimia takuulla löytyy mutta niin pitkälle en uskalla mennä koska omat kokemukseni uhkapelistä ylipäätään rajoittuvat kerran vuodessa, jouluna ostettuun ässä-arpaan.

Vieläkö jotain eilisestä lehdistötilaisuudesta tai ylipäätään jotain, hmm. Arsene vahvisti että Liam Wilshire siirtyy lainasopimuksella johonkin ja että sinetti asialle saataneen jo tänään. Tätä kirjoittaessa myöhään eilen SKY tietää kertoa että kaikista pahoista puheista ja huonosta ilmasta huolimatta Jacky boy siirtyy Boltoniin Owen Coylen alaisuuteen, kuinka omituista. Ehkä sittenkin omituisempana pidän sitä että samalla kun meillä ei ole pian muita kuin originaali Liam Brady vaihtopenkille, tähän ratkaisuun sitten päädytään. Sitä en toki kiistä etteikö lainapesti ole kaiketi hyvä ratkaisu Jackyn uran kannalta.

Kovasti hilpeyttä herätti eilen tottakai myös toinen nuori lupaus, joko uusi Tony Adams tai Rio Ferdinand riippuen mistä leiristä asiaa tarkastelee, haha. Hilpeäksi tilanteen teki se että samaan aikaan kun Wenger piti lehdistötilaisuuttaan ja kertoi ettei pidä kenenkään nuolaista ennen kuin tipahtaa, ManU ilmoitti tehneensä sopimuksen pelaajan siirtymisestä OT:lle ensi kesänä. Nyt, pidin päivänselvänä ettei Ferguson aio jäädä toistamiseen hopealle, muistamme tapauksen Ramsey. Mutta mutta, ettei vain olisi ManU ehtinyt julkistaa Ramseynkin sopimusta, haha. Noh, ehkei edes ManU voi toistaa niin noloa virhettä, eikä Smalling niin lupaava ole, höpön höpön. Crystal Palacen ajauduttua selvitystilaan oletan että Victor Moses voisi olla ’se’ mahdollisuus josta Arsene ei voi kieltäytyä. Siirtokorvaus seuran ahdinko huomioiden alle ‘normaalin’, pelaajalla ikää 19, eli täydellinen palanen projektiin ja kaiken kruunaa Mosesin 178 sentin korkeudelle kurottava päälaki.

H*mmetti että olen tuhlannut nyt aivan liikaa aikaa tähän (lue: huomiselle kasautuu kiusallisen paljon liikaa asioita) mutta olkoon millenniumin kunniaksi (Wengerillä voittoja Valioliigassa 299!). Sen ehdin vielä todeta että kirjoitin jo kesällä ja uudestaan ihan alkukaudesta että tämän puolalaisen Ssshccchzzznyn otteet vakuuttivat allekirjoittaneen ihan livenäkin hänet nähtyäni siinä määrin että julistin hänet meidän kakkoseksi kertaheitolla. Mikäli raportit Brentfordista pitävät paikkansa, ja mikseivät pitäisi, en tiedä miksen pitäisi kaveria edelleen meidän kakkosena. Itse olin hämmästynyt miten dominoiva Szcshczshcnny boxissaan on. Ensi kaudella ystävät, ensi kaudella kuulemme tästä nuoresta miehestä.

Ja vielä koska pääsi aiemmin unohtumaan, hän on sen ansainnut. Thank You Philippe Senderos, honestly. I loved you, I believed in you.. and still think you will make it, sadly not with us. I wish all the best for you and for your career, cheers big boy!

Mutta nyt tunteillaan pian jotain h*lvetin paljon tärkeämpää, tämä on huikean tärkeä ilta, enkä varmasti ole ainoa jolla kämmenet hikoaa, hrrrrr!

COME ON YOU GOOOOOOOONERS!!!!

Voi Jay-Z, täällä taas. Koen asian jossain määrin hölmönä ilmoittaa olevani pahoillani kun allekirjoittaneen aika on kortilla tämän harrastuksen parissa, ehkäpä esitän asian ensi kerralla vaikkapa siten että allekirjoittaneella on suuri ilo ja kunnia.. No joka tapauksessa työt ja ihan normaalit arjen askareet ja velvollisuudet rajoittavat ajankäyttöäni tällä viikolla näkyvästi.

Olen, tai ainakin lähtökohtaisesti haluaisin olla optimisti, millä tässä tapauksessa tarkoitan että haluaisin unohtaa sunnuntain ja kääntää katseet tulevaan. Järjestin pienen henkilökohtaisen mielenosoituksen ja olin eilen töissä h*lvetin pitkästä aikaa ylläni ihan tavallinen t-paita pelipaidan sijaan. Kyllä, oli minulla sentään housutkin jalassa, kuten aina, paitsi ehkä joskus yövuorossa.. Ai tämä ei kiinnostanut, perin omituista.

Olin lähes pakottanut itseni unohtamaan sunnuntain kunnes selailin laatulehti Daily Starin otsikoita. Ensin en osannut ajatella muuta kuin että no niin, Star jälleen elementissään mutta päätin kuitenkin laajentaa ja lopulta olin pakotettu uskomaan että kyllä..

“I wanted to avoid a replay, that is why I sent on three experienced substitutes all together. And yes, it worked, didn’t it. We have not got a replay!”

Ei, minulla ei ole yhtä hyvä huumorintaju kuin Arsenella. En h*lvetti minäkään takuulla olisi halunnut uusintaa mutta vielä vähemmän tappiota. Jos manageri ajatteli että tämä oli oikeasti hauskasti heitetty, hän oli täysin väärässä ainakin allekirjoittaneen suhteen. Ymmärrän ettei Englannin cup etenkään vallitsevissa olosuhteissa sopinut Wengerin kalenteriin mutta kovin vakavasta asiasta Arsene nyt kyllä erehtyi laskemaan leikkiä.

Äärimmäisen turhaa spekulointia mutta uusinta Grovella, lähes täysi tupa (millä olisi maksanut Theolle muutaman viikon palkan) ja oltaisiin laitettu vaikka Neil Banfield Steve Bould kaverinaan ja joukkoineen tuleen mutta olisimme saaneet toisen mahdollisuuden ja olisimme nähneet useita debyyttejä lisää jos ei muuta. Kuten sanoin, täysin joutavaa spekulointia mutta Arsenen leikinlasku ei purrut lainkaan, päinvastoin. Tunsin oloni kannattajana tarpeettomaksi, ellen peräti petetyksi ja se ei ollut lainkaan miellyttävä tunne.

Sol Campbell:

“We just have to dust ourselves off and realise how precious these cup competitions and the League points are. They are special. The chance to win something doesn’t come around very often. Even if you have a fantastic team, you have to earn the right to win things. There was a chance to win the FA Cup. I suppose the rest of the lads are saying ‘we will see what happens next year’. But every time you go out there you have to go for it.”

Tarvittiin kolmostopparin kommentit jotta kykenin rauhoittumaan ja että pystyn paremmin kääntämään katseeni tulevaan ja pukemaan taas tutun yläosan päälleni tänään.

Eilisen ‘isot’ otsikot.. Jay-Z:n lisäksi? Rapparia me olisimme kaivanneet enemmän kuin räppäriä.. Oh please, shoot me! En edelleenkään voi olla ihmettelemättä kuinka hiljainen tammikuun siirtoikkuna on toistaiseksi ollut. Se että Campbellin meidän kanssa tekemä puolen vuoden sopimus on edelleen top viidessä kertoo paljon ja lopulta sinetin saanut Phil Senderosin lainasopimus Evertoniin kolkuttelee sekin liki top kympissä, luulisin, tai Vieira.. Miksi me ei isketty kun meillä olisi ollut siihen varaa, miksei yritetty hyödyntää tilannetta missä muut painivat velkojensa ja talousvaikeuksien kanssa, se olisi voinut maksaa itsensä korkojen kera takaisin.

Onneksi Vito Mannone sentään laittoi nimensä sopimuspaperiin, muuten olisin lähettänyt vihaista sähköpostia Ivan Gazidisille, teetkö lainkaan töitä vai mistä me sinulle palkkaa maksamme?! Ja kun sopivasti maalivahdista tuli puhe niin jatketaan aiheella. Äänessä toki Mr. 30%, mutta muuan Jan Muchan agentti paljasti että asiakkaansa oli vakavasti meidän tähtäimessä marraskuussa ja sikäli kuin palaamme ajassa taaksepäin marraskuuhun, en välttämättä epäile.

Onhan sen oltava selvää että Arsene tiedostaa ongelman tolppien välissä. Tosin en sittenkään tiedä kuinka henkisesti vaikea tämä Almunian perhepiirissä tapahtunut tragedia oli ja onko Espanjalainen siitä tässä vaiheessa päässyt täysin yli. Itse en jaksa uskoa että maalivahdin ja puolustajien välinen luottamus olisi niin olematon kuin monella taholla on annettu ymmärtää, varsinkin kun tästä on rummutettu kaikkein eniten lähinnä blogeissa.

En tietenkään voi kiistää etteikö ongelmiakin olisi, totta h*lvetissä on, olimmehan hetken tilanteessa missä meillä oli kolme maalivahtia joista Arsene ei tiennyt kenet heittää avaukseen. En kuitenkaan jaksa uskoa että pelastavaa enkeliä löytyy ainakaan nyt tammikuussa, joten tilanne on pakko pystyä rauhoittamaan niin hyvin kuin mahdollista. Rehti kilpailu peliajasta ei tietenkään ole koskaan pahasta ja siksi Fabianskin esitys Stokea vastaan oli valitettavaa, hankala kuvitella että Almunia olisi erityisen varpaillaan. Toivotaan että Manuel lukee kuitenkin Mailia.

Otetaan arvostetusta Mailista vielä toinen artikkeli, missä puolestaan jatketaan jo pidempään tapetilla ollutta arvuuttelua Klass-Jan Huntelaarin tulevaisuudesta. Minulla ei ole aiheeseen mitään kommentoitavaa tai lisättävää, minähän olen luovuttanut tämän siirtoikkunan osalta kuten hyvin tiedätte (jos olen rehellinen, olen luovuttanut vain siksi että koen sen olevan viimeinen vaihtoehto, odotan salaa positiivista yllätystä, olen henkisesti loppu rakentamaan horjuvia pilvilinnoja).

Uups! Wolfsburg käskijä Armin Veh sai lähteä.. Ei, ei, ei.. en lähde tämänkään johdosta edelleenkään mukaan mihinkään ajatusleikkiin. Voisin sen sijaan siteerata ‘goonermindin’ eilistä kommenttia, f*ckin’ LOL, tämä oli ihan helmi:

‘Yes yes yes, saadaan Song takaisin. AW varmaan huomenna ilmoittaa että hänen paluunsahan on kuin uusi siirto.’

Siitähän ei sitten tarvita edes aasinsiltaa Afrikkaan, lisätään mukaan vielä Eddie Murphy ja kas, tuplasiirto. Enkä missään tapauksessa laske edes leikkiä vakavilla asioilla kuten Arsene, otan kaksikon, jopa Ebouen takaisin avosylin ja sekin on omiaan kuvastamaan kuinka riskirajoilla me etenemme kohti unelmia. ACN:stä puheenollen, kisoissa muhii skandaali joka paljastuu vasta myöhemmin. Pikkulinnut ovat nimittäin laulaneet ja ilkeät huhut tietävät kertoa että Norsunluurannikon omituinen tappio ei lopulta ollut lainkaan niin omituinen, vaan taustalla on raha, Venäjältä ja Abu Dhabista. Miettikääpä sitä.

Kauniiksi lopuksi vielä toinen ’salaliittoteoria’, Samuel Galindo. Iskekää rohkeasti vyön alle, ansaitsen kaiketi sen jos ja kun sanon että juuri nyt minulle on ihan ja täysin sama onko Galindo 8, 19 vai 37 -vuotias tai ylipäätään Gooneri vai ei, kiinnostaa yhtä paljon kuin Mark Randallin tulo vaihdosta kentälle Milton Keynes Donsin paidassa. Olin vain vilpittömän rehellinen, pahoittelut.

Kuten huomaatte, tätä kirjoittaessani myöhään maanantai-iltana en ollut vielä henkisesti valmis ‘kohtaamaan’ Aston Villaa. Ymmärrän kyllä että hyvä tulos huomenna auttaa parantamaan haavoja mutta toistaiseksi en tiedä siitä tuloksesta mitään, sen tiedän että Arsene laski leikkiä Englannin cupin taipaleen päättymisellä.

Stoke City - ARSENAL 3 - 1 (1-1)

‘Toki ehkä hieman varamiehisenä liikenteessä’ totesi ottelun selostaja pohtiessaan oliko Stoken voitto yllätys. Oikein pohdiskeli, yllättävää oli vain Cescin pelaaminen, tappio oli tilattu, ei takuulla yllätys. Pahoittelut, olen tänään niukkasanainen, huonolla tuulella ja saatan ampua jopa yli jossain kohtaa.

Muistatte kuinka ManU jättäytyi joitakin vuosia sitten kokonaan pois Englannin cupista koska pelasivat seurajoukkueiden maailmanmestaruudesta ja otteluruuhka olisi Fergusonin mielestä ollut mahdoton, kaiketi. Minä ehdotan että me jättäydymme pois Englannin cupista koska se ei kiinnosta meitä, meillä on aina yksinkertaisesti liikaa loukkaantumisia ja se ei vain sovi meidän kalenteriin.

Tiedätte miten paljon halusin jatkoon eilen, tiesimme että mm ManU ja Pool ovat jo ulkona kisasta mutta Arsene Wenger oli päättänyt pelata upporikasta ja rutiköyhää ja tekisi melkein mieli väittää ettei manageri itsekään uskonut muuta kuin yllätyksen mahdollisuuteen. Ymmärsitte varsin hyvin miten ironiselta yllätys aspekti tässä kohtaa kuulosti, valitettavasti. Arsene totesi että pelaajien asenne oli fantastinen, oliko? Oli surullista kun kolmikko Arshavin, Eduardo ja Ramsey tulivat kentälle vajaat 25 minuuttia ennen loppua, edes heitä ei kiinnostanut tulla korjaamaan tilanne, enkä osaa edes syyttää tästä heitä. Ettei nyt vain ollut niin että jatkoonmenijä oli ‘päätetty’ jo ennen kuin tuomari oli edes viheltänyt ottelun alkaneeksi.

Arsene sanoi että olemme tilanteessa missä meillä ei ole varaa kierrättää isoissa peleissä ja se kertoo kaiken olennaisen, eilen emme pelanneet isoa peliä. Edelleen manageri tiesi kertoa että olemme ‘mielenkiintoisessa’ tilanteessa, ainakin mitä liigaan tulee. Kyllä, olemme h*lvetin mielenkiintoisessa tilanteessa. Toivoimme, manageri toivoi vahvistuksia tammikuun alkuun, niitä ei tullut ja nyt maksamme siitä kalliisti. Ensimmäinen erä sakosta maksettiin eilen, seuraava eräpäivä voi olla edessä pikemmin kuin haluaisimme.

En tietenkään voi vielä tässä vaiheessa sanoa onko tappiolla ja Englannin cupin taipaleen nousemisella pystyyn jotain henkisiä seurauksia mutta jokainen joka katsoi eilen Cescin ilmeitä läpi ottelun, koville otti ja kapteeni ei varmasti olisi halunnut hävitä, eikä varsinkaan yrittää tehdä mahdottomasta mahdollista yksin. Toivottavasti Fabregas ei kokenut tulleensa millään tapaa petetyksi.

“It was very important that we were always exposed to the fight and some players were a bit young to cope with it, the physical game. You say always that when you play the experienced players you have a better chance. It was like that today.”

Erm? Naulan kantaan Arsene. Sen osasin arvata välittömästi kun kuva siirtyi Britannia Stadiumille että mikäli tänään käy huonosti, kentän kunto tulee takuulla olemaan yksi syy. Mutta onko Stoke todella niin hyvä kotijoukkue ettei meillä oikeastaan ollut eilen lopulta paljon nokan koputtamista tappion suhteen. Arsene sanoo että kokemus näyttelee isoa roolia tällaisissa peleissä, hän siis tiedostaa sen vallan mainiosti ja silti meidän akatemia paisuu paisumistaan sellaisiin mittoihin että on pakko alkaa tehdä kyseenalaistuksia.

Akatemiaan ja kaikkiin lupauksiin käytetään valtavia summia rahaa, niin valtavia että tilanne alkaa vaatia tasapainottamista, miksei Gilberto Silva tai jopa Robert Pires voisi olla ihan hyvin vielä ringissä mukana? Katsokaa jokainen meidän rosteria tarkkaan ja miettikää montako akatemian tuotetta pelaa meillä avainrooleissa.

Minä en syytä Coquelinia, Eastmondia tai Jay Emmanuel-Thomasia vaikka mainituista viimeinen osoitti varsin hyvin sen eron mitä vaaditaan FA Youth cupissa ja Englannin cupissa Stoken vieraana. En sitten tiedä onnistuiko mediakin osaltaan ennen peliä spekuloinnissaan, olimmeko peräti peloissaan eilen. Se oli ainakin selvää että eilisen kokoonpanon yhteispelaaminen oli kaiketi huonointa Arsenalia mitä olemme nähneet pitkään aikaan. Varsin kuvaavan tunteen koin siinä vaiheessa kun Wenger teki triplavaihdon. Sen sijaan että olisin innostunut, ihmettelin siinä missä pelaajatkin että missähän tässä nyt pitäisi kenenkin pelata, oli ennemmin ajan kysymys kun Stoke iskee vastaiskusta tai ylipäätään jostain.

Tämä tapahtuikin jokseenkin kirjaimellisesti kun loppua kohden peliään selvästi parantanut Eastmond siirtyi Coquelinin tilalle puolustuksen oikealle laidalle ja Denilson puolestaan otti keskikentällä puolustavan roolin. Brassi ei ole puolustava keskikenttäpelaaja ja ihmeellisintä on ettei Arsene halua sitä uskoa. Valitettavasti en usko että uskoo sitä edes Fullerin iskettyä ratkaisun sen jälkeen kun Denilsonia ei kiinnostanut lainkaan estää kaveria keskittämästä maaliin johtaneessa tilanteessa.

Argh! Sen verran näitä tarinoita on tullut matkan varrella kirjoitettua että tiedän tasan tarkkaan milloin tämä on pakkopullaa ja ymmärrän milloin jälki on sen mukaista. Olen vain suunnattoman pettynyt. Puhuin siitä ajatuksesta että tappiolla ja tippumisella cupista voi olla negatiivisia vaikutuksia tulevaan. Oli kokoonpano sitten mikä oli, ei tämä nyt takuulla voinut olla paras mahdollinen valmistautuminen kohti neljää seuraavaa hypetettyä liigapeliä, tieto siitä että jäimme Stoken jalkoihin ja cup taival on osaltamme taputeltu. H*lvetti, Theo Walcott mahtaa olla todella liekeissä ja innoissaan kohti keskiviikon Villa peliä, itseluottamusta suorastaan uhkuen.

Entäpä jos loukkaantumisia tulee vielä lisää ja tarvitsemme mm jo aiemmin mainittuja nuoria, tai Carlos Velaa? Jokainen heistä varmasti muistaa kuinka olimme altavastaajia Britannia Stadiumilla, siitä on hyvä lähteä Villaa, ManUa, Chelsea tai Poolia vastaan jos tilanne sitä vaatii. Siksi voitto on aina olennaista. Voit pelata huonostikin mutta jos joukkue lopulta voittaa, siitä on pirun paljon helpompi jatkaa eteenpäin kuin että tiedät pelanneesi huonosti ja joukkueen hävinneen. En haluaisi maalata piruja seinille mutta pelaajat hengittävät samaa ilmaa kuin me kannattajat ja ihmisiä hekin ovat ja puntaroivat tulevaa siinä missä kuka tahansa.

On kovin vaikea löytää mitään positiivista eilisestä, ellei sitten peräti ironisesti sitä että 35 vuotias Notts County tähti osoitti että ehkä hänet voidaan kutsua tositoimiin jos on tarvetta. Huikean koominen tilanne itse asiassa siinä valossa että manageri on pian kuukauden toistanut ettei markkinoilla ole ainoatakaan hyökkääjää tai pelaajaa ylipäänsä joka vahvistaisi joukkuettamme. Jos neljänneksi korkeimmalta sarjatasolta löytyy pelimies joka tuo kokemusta ja leveyttä, vaikkei sitten avaukseen, niin on absurdia kenenkään, edes Wengerin perustella ettei maailmassa ole vastaavia. Ei siinä mitään, maksetaan 7 miljoonaa puntaa Chris Smallingista ja kuka tietää, hän voi olla tekijämies kolmen vuoden kuluttua. Mutta hetkinen, eikös Smalling ‘tappaisi’ Bartleyn ja Nårdtveitin?

Mitä ihmettä Theolle on tapahtunut, siis niiden 68 loukkaantumisen ja vamman lisäksi? ‘gogo’ kommentoi eilen juuri saman mistä kirjoitin jo kesällä. Oli jossain määrin noloa katsoa nuorten EM-kisoja missä sinivalkoinen Raitala pimensi meidän Superstar 60k:n liki täydellisesti ja tämä tottakai täydellä kunnioituksella Raitalalle, valitettavasti. Selvää ettei Stuart Pearce kuunnellut varoituksen sanoja mutta valitettavaa ettei niitä kuunnellut itse pelaaja. Voi hyvinkin olla että vaikeudet alkoivat juurikin kesällä Ruotsissa, missä sen lisäksi että Raitala nöyryytti Theoa, lopulta kisojen suurin tähti ei mahtunut edes avaukseen.

Sekä henkinen että kisojen tuoma fyysinen rasitus olemattomaksi jääneen kesäloman myötä on osoittautumassa kohtalokkaaksi. Southamptonin talousvaikeuksien myötä saimme lopulta Theon alle 12 miljoonan punnan siirtokorvauksella mutta ehkäpä tämä on jälleen yksi loistava esimerkki siitä että Wengerin olisi syytä ‘tasapainottaa’ projektiaan. Siirtsumman lisäksi Theo on maksanut meille ylimitoitetun palkkansa lisäksi todella paljon ja missä olemme, odotamme ja arvailemme edelleen. Tässä valossa Wenger voi hyvin miettiä miten kallis sijoitus ja lopulta ‘tuottava’ sijoitus voisi olla esimerkiksi Edin Dzeko joka toki hetkellisesti kustantaisi noin 20+ miljoonaa puntaa.

Yhtä kaikki, jos meillä oli eilen ajatus saada rahalle vastinetta Theon muodossa, kovasti metsään meni tämä tarkoitus, hän oli kärjistetysti katastrofi. Äärimmäisen valitettavaa että hyökkäyksen toisella laidalla myös Carlos Vela näyttää hyytyneen Englannin talvessa, odotin paljon Meksikolaiselta tämän saatua paikan avaukseen joka tuntuu sopivan hänelle paljon paremmin kuin mikään vaihdosta ratkaisijan rooli. Theo oli kuitenkin oma lukunsa ja Velan suhteen en voi olla yhtä tyly. Ei siitä ole kuitenkaan kuin kolme viikkoa kun Vela alusti molemmat maalimme Upton Parkilla, maalit joiden ansiosta ylipäätään saimme eilen edes mahdollisuuden kisata Englannin cupin kannusta.

Ikävää että Arsene näki ettei siitä ole tällä(kään) kaudella ajankohtaista kisata, muistatte mm viime kevään ja Arshavinin jättämisen pois kokoonpanosta Chelsea vastaan välierässä. Eikö Arsene muista enää edes viimeisintä pokaaliamme, minä muistan. Se tuli Englannin cupissa ManUa vastaan vuonna 1463 ja vaikka olimme pelillisesti alakynnessä, lopulta rankkareilla tullut voitto tuntui ihan h*lvetin hyvältä, muistatteko kuinka hyvältä? That was f*ckin’ FA Cup and boy it felt damn good to win! V*ttu että tuotakin videopätkää katsellessa ja kuunnellessa eilinen tuntuu entistäkin turhauttavammalta.

Sana vielä Lukaz Fabianskista? Hmm, no manageri sanoi ottelun alla että Puolalainen on loistava maalivahti ja hänestä tulee yksi parhaista. En tietenkään voi väittää vastaan kun puhutaan ennustamisesta, mutta kovin pitkältä matka yhdeksi parhaista tässä vaiheessa vaikuttaa. Te lukijat tiedätte kuinka allekirjoittanut on jaksanut uskoa Almuniaan, en ainakaan ole suostunut myöntämään että me Espanjalaiseen kaadutaan ja edelleen väitän että me kaadutaan ihan muuhun kuin maalivahtiin, siis Almuniaan. Ja hei, nyt sänki alkaa olla tarpeeksi pitkä ja h*lvetin hiusten blondaus on unohtunut kun Manuel keskittyy torjumaan palloja, lähdetään siitä.

Voisiko eilistä vielä sanotun jälkeen jotenkin lyhyesti summata. Kirjoitin jo eilen etten jaksa uskoa että pelaisimme seuraavat neljä liigapeliä niin penkin alle että Valioliiga olisi niiden jälkeen osaltamme taputeltu. Se on kuitenkin selvää Englannin cup on tältä kaudelta ohi ja edelleen kuten aiemmin sanoin, vaikea nähdä että putoaminen palvelisi millään tapaa valmistautumista tulevaan, päinvastoin.

Näimme muutaman huolestuttavan korkeintaan keskinkertaisen pelisuorituksen ja vielä huolestuttavampaa, muutaman rehellisesti sanoen rimanalituksen. Britannia Stadium ei ole läpihuutojuttu edes ykkösnyrkille ja nyt manageri lähti hakemaan 13:a oikein lähes perusrivillä, korkeintaan kolmella vaihtomerkillä. Ihmettelen edelleen miksi Cesc pelasi avauksessa? On kovin kiusallista että meidän tasoinen seura joutuu operoimaan sellaisessa tilanteessa missä pelatessamme kevätkautta ja ratkaisevia otteluita, löydämme itsemme tilanteessa missä pelaajat loppuvat niin pahasti kesken että käytännössä joudumme ‘luovuttamaan’ mahdollisuuden pokaaliin, että peli toisensa jälkeen meillä tehdään debyyttejä otteluissa joissa panokset ovat kovat. Eikös projektin tarkoitus olla tehdä näitä debyyttejä liigacupissa?

Juuri nyt olo on tyhjä ja miksei se olisi sitä pelaajillakin, se ei voi olla hyvä lähtökohta Villa Parkille. Se heti ylihuomenna keskiviikkona mutta juuri nyt en osaa edes ajatella sitä, masentaa. Managerilla riittää tekemistä saada käännettyä tämä tappio ‘voitoksi’ ja aikaa siihen ei ole paljon. Vieläkö joku uskoo että faksille on tämän siirtoikkunan puitteissa käyttöä, minä en. Viikon verran töpseli kannattaa kuitenkin pitää seinässä, takaraja poikkeuksellisesti 1.2. Kuka tietää, ehkä joku tarjoaa William Gallas’ta niin mukavan summan että kannattaa myydä ennemmin kuin päästää pelaaja kesällä ilman siirtokorvausta lain?

Kiitokset Kokkolan Gallas’lle! Voisin jatkaa omine mielipiteineni aiheesta lyhyen novellin verran mutta olen kuten varmasti te kaikki korviani myöden täynnä asioita joista kasvaa elämää suurempaa vain koska me olemme Arsenal, toisaalta jalkapallo ei ole kuoleman vakava asia, se on paljon enemmän.

Auttaako sitten mitään että managerimme nostaa, tai ainakin yrittää nostaa kissaa pöydälle, taistella mediaa vastaan ja saada puheillaan aikaan muutosta, epäilen ettäö tiedämme vastauksen itse kukin. Mutta väitän ettette kukaan voi väittää vastaan, joskus tämä sylkykuppina oleminen on ihan mukavaa, on kiva taistella tuulimyllyjä vastaan sikäli kuin ymmärrätte mitä ajan takaa. Takuulla se ainakin yhdistää meitä Goonereita.

On perin hupaisaa että Gallas’n taklaus oli hetken puheenaihe numero yksi, siinä missä Villekin mainitsi että tällaisia myöhästyneitä taklauksia tapahtuu ties kuinka paljon ja mediassa asiaa ei edes haluta nähdä niin että kyllä, myöhästynyt muttei tarkoituksellinen taklaus. Edelleen hupaisaksi asian tekee se että samalla kun Gallas on lähes public enemy number one, iltapäivän vastustajan Ricardo Fuller valmistautui kohtaamiseen toteamalla toissapäivänä seuraavasti:

“If we do play to our strengths, I don’t think Arsenal can deal with the aggressive play. It’s been proven in the past as Chelsea and Bolton have roughed them up and tried to bully them. We can also be rough and aggressive when we need to, but we have quality too, and so we can mix it up.”

Odotettavissa siis melkoista huispausta a’la Potters tänään ja tätä Arsene Wenger kaiketi eniten halusi nostaa esiin. Siinä missä Gallas tuomittiin myöhäöstyneestä taklauksesta, media ym viittaavat kintaalla sille että meillä on edessä ottelu johon kaveri lähtee jo valmiiksi tarkoituksenmukaisella asenteella. Ja vaikken voi vielä tässä vaiheessa tuomita ketään, väitän että näemme tänään enemmän ja vähemmän kovaa miehen ottoa ja jos jossain kohtaa tapahtuu ylilyönti, eikö se jos mikä ole tarkoituksenmukaista sikäli kun näin oli jo hyvissä ajoin ennen peliä päätetty?!

Joku voisi toki sanoa että meiltä puuttuu pelaaja tyyliin Patrick Vieira joka jo läsnäolollaan rauhoittaisi kummasti tilannetta mutta tähänkin tekisi mieli väittää ainakin jossain määrin vastaan. Jääkiekko saa vapaasti hyväksyä poliisinsa lajissaan mutta rauhoittaisi Vieira tyylinen pelote sitten tilanne miten paljon tahansa, en vain näe miksi sellaisen pelotteen pitäisi kuulua jalkapalloon lainkaan?

Arsene muistutti kuinka olemme Fair Play taulukon kärjessä emmekä ole saaneet punaista korttia ties milloin viimeksi ja silloin kun punaista oli tapana nähdä useammin, manageri mainitsi juuri Vieiran ja sen kuinka ranskalaisen ulosajo tuli usein jossain määrin poliisin roolista. Tarvitaanko, kuuluuko poliisit siis jalkapalloon ja onko se peräti hiljaisesti hyväksyttyä? Sitten kun meillä peli sujuu kuin tanssi ja iskemme taululle tylyt lukemat, kovin monet median edustajat ovat kiireisiä kirjoittamaan kuinka juuri me pelaamme sitä kauneinta mahdollista jalkapalloa jota kaikki haluavat katsoa. Nurinkurista, mutta elämä on.

Stoke manageri Tony Pulis yritti omissa lausunnoissaan tehdä hieman pesäeroa Fullerin puheisiin kertomalla mm sen minkä kaikki managerit kertovat ennen meidän kohtaamista. Eli kuinka Arsene on tehnyt loistavaa työtä ja rakentanut nuorista lupauksista menestyviä joukkueita kerta toisensa jälkeen jne. Edelleen Pulisinkin jutuista oli rivien välistä kuultavissa että koska meidän päästessä pelaamaan omaa peliämme, meitä on lähes mahdoton pysäyttää ja mikä sitten on Stoken keino estää meitä pelaamasta sitä omaa ja vastustajille tuhoisaa peliä.. Kyllä Tony Pulis tietää tasan tarkkaan miten Pottersien tasoinen joukkue voi parhaiten yrittää estää meitä pelaamasta, valitettavasti.

Siis Englannin cup ja neljäs kierros, panoksena paikka 16 joukkoon. Arsene sanoi että näemme tänään kokoonpanon joka on kykenevä voittoon, epäilemättä näin. Ei Wenger tietenkään sano sitä ääneen vaikka kuinka häntä tentattaisiin että kyseessä ei ole tänään ykköskokoonpano, vaan kokoonpano joka antaa hengähdystauon monelle liigakokoonpanon pelimiehelle.

“I want to pick a team which is strong enough to win the game, without ignoring we are under immense physical demands in every single game right now and the fact some players need to have a breather.”

Kylmä totuus on että tottakai fyysiset vaatimukset jokaisessa pelissä ovat kovat mutta hengähdystauko osuu Englannin cupiin ja vaikka osa minusta haluaa siunata päätöksen, ehkä sittenkin isompi osa ei. Me saimme nauttia Valioliigan kärkipaikasta tällä erää kolme päivää, ehkä palaamme sinne, ehkä emme ja siinä pointti. Me emme ole takuulla voittaneet liigamestaruutta, eikä sen kohtalo ratkea edes seuraavissa neljässä liigapelissä (niin huonosti me emme voi pelata) mutta jos häviämme tänään, seikkailu cupissa on lopullisesti ohi tältä kaudelta.

Näin kannattajana, viisi vuotta ilman ensimmäistäkään pokaalia voittaneena en vain näe miksei meidän olisi pitänyt olla tänään mukana täydellä höyryllä, eli parhailla mahdollisilla pelaajilla. Miksikö kirjoitin menneessä aikamuodossa etukäteen, siksi että Arsene vahvisti että mukana reissussa ovat mm Silvestre, Campbell, Bartley, Jay Emmanuel, Coquelin, Sunu, Eastmond.. ja se tarkoittaa että osa heistä on avauksessa. En lähde tänään arvailemaan avausta, sillä yhtä hyvin voisin pelata ottelua pitkävedossa ja minä en kuten tiedätte harrasta lainkaan uhkapeliä, toisin kuin managerimme kokoonpanolla.

Ettei kellekään jää epäselväksi, en tietenkään juuri äsken kirjoittanut etten uskoisi managerin sanaan siinä että me näemme viheriöllä joukkueen jolla on hyvinkin mahdollista voittaa tänään, mutta korostus sanalla mahdollisuus jonka rooli on tässä yhteydessä kovasti korostuneempi kuin jos meillä olisi parhaat Tykit lauteilla. Niin, puhummeko nyt mahdollisuudesta voittaa ja toisenlaisilla valinnoilla puhuisimme kenties mahdollisuudesta hävitä.

Voitte olla varmoja että allekirjoittanut huutaa ja meuhkaa tänään kuten aina ennenkin, mahdollisesti jopa normaaliakin enemmän, siksi paljon haluan ja himoitsen jatkopaikkaa. Annan kaikkeni viimeistä kertaa Urheilukanavan surullisen rakeisen ‘nettistriimin’ äärellä ja ihmettelen miksi joku maksaisi Nelonen Sport Prosta mitään jos netistä näkee samat legopalikat ihan ilmaiseksi.

Kyllä, uskon voittoon tänään. Jos en uskoisi, voisin yhtä hyvin mennä Vaasankadulle johonkin baariin ottamaan muutaman oluen ja pizzan, sieltä nousuhumalassa ja mielenhäiriössä thai hierottavaksi, sitten vielä parille Helsinginkadulle ja horjua jossain vaiheessa kotiin katsomaan tuloksen teksti-tv:stä. Mutta olisin sittenkin halunnut lähteä hakemaan voittoa tosissaan, siis niin tosissaan kuin mahdollista, en vain mahdollista voittoa uhkapelillä.

Otan vielä senkin asian esiin mistä olen kirjoittanut muistaakseni jo useammankin kerran. Manageri puhui hänkin samasta momentumista mitä olen jauhanut, miksi rikkoa sitä, miksi edes riskeerata sitä uhkapelaamalla. Meillä on joukkue, etenkin kapteeni joka haluaa epätoivoisesti voittaa pokaalin, kapteeni joka haluaa suurella sydämellä voittaa pokaalin ei vain itselleen vaan meille kannattajille.

Jos putoamme tänään cupista, se tarkoittaa yhtä mahdollisuutta pokaaliin vähemmän ja vaikken ole Cescin tai kenenkään muun shortseissa, voisin kuvitella että paineet jäljellä olevien mahdollisuuksien osalta kasvavat. Olisiko aiheellista spekuloida silläkin että mikä vielä tarjolla olevista pokaaleista on todennäköisintä voittaa? Spekuloida silläkin uhalla että tiedätte tasan tarkkaan että blogistin papereissa Valioliiga on nyt ja aina se ylivoimaisesti tärkein ja himoituin pokaali, CL ja kansalliset cupit ovat nyt ja aina tolppa sisään tolppa ulos bonuksia.

Minä en halua pudota tänään Englannin cupista!! Muistan käyneeni taannoin filosofisen keskustelun itseni kanssa mitä tulee mahdolliseen tasapeliin. Hätkähdin tilanteessa missä olin jo ehtinyt kirjoittaa että kaikkein vähiten toivon tasapeliä ja uusintaottelua. Hätkähdin koska ymmärsin niin kirjoitettuani että se tarkoitti yhtä kuin että häviän mieluummin kuin pelaan tasan, järkyttävää. Tänään tasapeli tarkoittaisi kuitenkin vaikeuksia. Katsoin kalenteria eteenpäin sen valossa ja sikäli kuin viidettä kierrosta peilaa, ainoa mahdollisuus uusinnalle näyttäisi löytyvän keskiviikolta 3. helmikuuta mukavasti ManU ja Chelsea otteluiden välistä, hrrrr!

Oikeasti, jos ja kun, aina.. Jos meillä on niin paljon pelaajia sivussa ettei meillä ole kalustoa lähteä hakemaan jatkopaikkaa Englannin cupin 16 parhaan joukkoon, silloin olisi pitänyt tehdä asialle jotain, kaivaa kuvetta ja vahvistaa joukkuetta. Tiedätte että olen luovuttanut tämän asian tiimoilta mutten voinut olla kommentoimatta. Täysin p*skapuhetta etteikö maailmassa olisi pelaajia tarjolla, sellasiakin joiden luulisi täyttävän Arsenen kriteerit vaikka ne äkkiseltään kuulostavat täysin mahdottomilta.

Vieira, Adriano, Guti, miksei Flamini ihan äkkiseltään mainiteksani ja nimenomaa lyhyellä pestillä, ettei Wengerin tarvitsisi ainakaan lopullisesti ‘tappaa’ ketään, hankkia vain pelaaja tai kaksi helpottamaan akuuteinta ongelmaa. Vaihtoehtoja on, siis olisi ollut tässä tapauksessa useita ihan varmasti. H*lvetti, meilläkin on, Philippe Senderos siirtyy mitä ilmeisimmin Evertoniin, vihdoin ja viimein, LAINALLE!

Näillä mennään, näillä mennään ja toivottavasti suurilta osin vielä ensi kaudellakin. Oliko niitä nyt jo 17 pelaajaa jotka ovat viime kesän ja kuluvan kauden aikana allekirjoittaneet jatkosopimuksen rakkaan seuramme kanssa mutta valitettavasti puolustuksen tukipilari Thomas Vermaelenin ohella, Billy G. ei kuulu tähän joukkoon.

Ilkeimmät pikkulinnut ovat laulaneet että Gallas on (oikeutetusti) tuohtunut Arsenen periaatteisiin mitä tulee pelaajan ikään suhteessa sopimukseen, eikä sillä mitä kentällä nähdään ole käytännössä merkitystä. Ymmärrän ex-kapteenia täydellisesti, hän on antanut kaikkensa kuluvalla kaudella ja pelannut uransa parasta (ja terveintä) jalkapalloa Tykkipaidassa. Olen ymmärtänyt että Arsenen typerä ’sääntö’ olisi nyt johtanut siihen että Gallas’lle on kyllä tarjottu kahden vuoden sopimusta, mutta koska siihen pisteeseen pääseminen oli niin vaikeaa, pelaaja (edelleen oikeutetusti) osin varmaan kiusallaan haluaa tehdä puolestaan asian vaikeimman kautta.

Olen tässä Billyn puolella täydellisesti. Mitäköhän hän on miettinyt antaessaan kaiken, pelatessaan hyvin, ellei loistavasti ja vaaditaan niin paljon vakuuksia kahden vuoden paperille ja sitten jostain Notts Countysta ilmestyy 35 vuotias kaveri ensin harjoittelemaan joukkueen mukaan. Ensin asiasta puhutaan palveluksena pelaajalle kunnes saamme kuulla että jo pelkällä kokemuksella tälle kaverille on syytä tarjota sopimus. Tämä ei tarkoittanut mitään Campbelliä vastaan, miksi olisi, en ole nähnyt hänen nykykuntoaan. Mutta kun Arsene ylistää Solin panosta puhuttiin sitten fysiikasta tai ennen kaikkea henkisestä panoksesta, jokainen yrittäköön asettua Billyn housuihin.

Toppareista sekin etten muista milloin viimeksi Arsene olisi joutunut kiertelemään ja kaartelemaan niin paljon kuin Fulhamin Chris Smallingin kohdalla. Puhutaan vain laatumediasta Mail tms mutta en olisi lainkaan yllättynyt mikäli Smalling on Gooneri nyt tammikuussa. Wenger haluaa ilmiselvästi pelaajan, kyse lienee siitä kuinka paljon, eli hankitaanko Smalling nyt tai sitten ei kenties lainkaan, kärjistetysti.

No niin, nyt allekirjoittaneen on pakko vetää viiva tähän kohtaan vaikka aiheita olisi voinut olla pidempäänkin. Voimme kaikki naureskella Sp*rsille, erm, ja niin takuulla teemmekin mutta vaikka katsoinkin jalkapallon huumassa lähes kauttaaltaan eiliset cupin koitokset, sovitaan että se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa. Se taas tarkoittaa että kädet ristiin että me hoidamme oman osuutemme tänään. Ystävät Suomi Goonerit, tänään ei ole mikään B-luokan ottelu, kaikkea muuta jos minulta kysytään.. Valitettavasti Arsene ei tällä kertaa kysynyt, minä haluan ihan h*lvetisti tänään jatkoon enkä takuulla saisi lohtua mistään höpöajattelusta että no tämä oli vain.. Tänään ei ole mikään ‘vain’…

COME ON ARSENAL!!!!!

Hente on ansaitulla vapaapäivällä, joten joudutte tyytymään varabloggaajan juttuihin. Aloitetaan heti muutamalla Wengerin kommentilla. Ensimmäisenä rankkarit, joita me ollaan saatu tasan YKSI Platinin Eduardoon kohdistuneen ajojahdin jälkeen. Samaan aikaan esim. Manu on saanut 5 ja Chelsea jopa 6 rankkaria. Toki Manun määrä ei yllätä, koska se on vuodesta toiseen sama. Joka tapauksessa ero on niin huomattava, että nuo tarkoittavat jo pisteissäkin useampia pisteitä. Toivottavasti tuomarit vihdoin heräävät, en tosin paljoa laskisi sen varaan.

Manu tulee edelleen saamaan rankkareita, kuten lapset karkkia ja Old Traffordillahan ei edelleenkään vihelletä KOSKAAN rankkaria Manua vastaan. Olisi kuitenkin toivottavaa, että jatkossa me saataisiin edes nämä päivänselvät rankkarit ja jokaisesta 50-50 tilanteesta ei myöskään vietäisi palloa pilkulle meidän boksissa. No vaikea uskoa kun tuomareiden pomona toimii kaikkien aikojen paskin viheltäjä eli tietenkin itse Mike Riley. Pelkästään tämä valinta FA:n puolelta kertoo paljonko siellä tosiaan ymmärretään pelistä nimeltä jalkapallo.

Toinen erittäin ajankohtainen ja täysin osuva aihe oli tämä Gallasin taklauksesta noussut kohu. Näitä tulee lähes joka pelissä tai ainakin joka kierroksella, mutta ainoastaan silloin kun Arsenal pelaaja on taklaajan niin asiasta saadaan aikaan tämän luokan kohu. Jos tilanne olisi ollut toisinpäin niin lehdet olisivat pitäneet Wengeriä turhasta itkijänä, kun rehti Bolton vain pelaa kovaa. Nyt kun roolit vain kerran sattuivat menemään toisin päin niin normaali hiukan myöhässä ollut taklaus on jotenkin pahinta mitä Englannin liigakentillä on nähty lähes koskaan. H*lvetin tekopyhää j**sustelua!

Samoin Boltonin pelaajien itkut ovat surkuhupaisaa luettavaa, kun kitisijöinä ovat nimet Kevin Davies ja Paul Robinson. K*sipäät eivät tunne kestävän yhtään omaa lääkettään. Lisäksi kohtalaisen sympaattinen Owen Coyle on muuttunut viikossa Boltonin peräsimessä täydeksi w*nkeriksi. Toivottavasti koko v*tun Bolton tippuu kauden päätteeksi sarjatasoa alemmaksi niin ei tarvi enää nähdä eikä kuulla mitään koko seurasta.

Siirtojen suhteen on edelleen pelottavan hiljaista. Huhuissa pyörineen Fulham toppari Chris Smallingin saa unohtaa ainakin nyt tammikuussa jos tätä virallisten sivujen uutista on uskominen.

Sen sijaan toinen toppari eli seuraan palannut Campbell saattaa hyvinkin tehdä huomenna paluun kentille Stokea vastaan. Toisaalta Stoke saattaisi olla hyvä ottelu palata kehiin, mutta jos Silvestre on toinen toppari niin pelottaa melkoisesti että Stoken hyökkääjillä tulee olemaan melkoiset kissanpäivät. Tilanne on kuitenkin äärimmäisen vaikea, kun pitäisi lepuuttaa pelaajia, mutta mitenpä teet sen kun sairaslistalla on yli kymmenen pelaajaa.

Tästä pääsisi taas helposti aiheeseen mahdolliset hankinnat, mutta ei lähdetä sille tielle. Tai no sen verran, että itse olen melko lailla luovuttanut vahvistusten saamisten suhteen tämän siirtoikkunan aikana. Kuitenkin ihan pieni toivonkipinä on vielä olemassa jos Wenger tekisi kuitenkin Wengerit ihan siirtoikkunan loppuhetkillä ja jostain tuntemattomuudesta ilmestyisi uusi pelimies tyyliin Sagna.

Pahoittelut kielenkäytöstä tänään, mutta joskus asiat on vain sanottava niin kuin ne ovat. Hente varmaankin palaa huomenna puikkoihin ja normaaliin tapaan odotettavissa on otteluennakkoa ja muita loistavia juttuja.

Vaikka tätä kirjoittaessa eletään vasta torstai-iltaa, perjantai ja viikonloppu ei kyllä h*lvetin pitkään aika ole tuntunut tulevan näin tarpeeseen, olen täysin poikki (mutta onnellinen). Otteluita tulee nyt siihen tahtiin että kun edellisenä päivänä manageri ja pelaajat ovat jutelleet ajatuksiaan edellisestä, seuraavana päivänä jutellaan uudesta haasteesta. Enhän sentään kuulosta hengästyneeltä, en h*lvetissä. Keep em’ coming and I’m more than happy as far as we keep on doing well.

Energia ei yksinkertaisesti riitä palaamaan enää keskiviikkoon, sillä raskas ylityö yhdistettynä kädet ylhäällä fiilistelyyn 12h ottaa koville. Sitä ehdin joka tapauksessa pohdiskella että kuinka huikeaa lopulta joukkueen tahto olikaan. Väitän ettei kovin moni joukkue olisi enää noustuaan kuilun partaalta löytänyt vielä lisää inspiraatiota. Sen että nousee kahden maali takaa edelle olisi luullut riittävän, huh, nyt pidetään tämä. Ei, ennakkoon tiedettiin että kahden maalin voittomarginaali vie meidät paalupaikalle, sinne siis. Häkellyttävää.

Katseet tulevaisuuteen ja ei mitään uutta auringon alla, ei kun loukkaantumisista puhutaan. Kirjoitin jo aiemmin kuinka manageri saa helpottuneena todeta jos selviämme otteluista ‘vain’ yhdellä takaiskulla, keskiviikkona selvittiin puolellatoista, tällä tietoa lienee paikallaan lisätä. Tekeekö joku vielä uupuneena ‘Nasrit tai Ramseyt’ kohti sunnuntaita? Ladbrokers tarjoaa tälle kerrointa 8!

Abou Diaby on sivussa vähintään viikon, varovaisesti ennustaen, jokainen pohtikoon tätä Diabyn historian valossa. Bacary Sagna puolestaan on niin puhki että olkapäähän alkaa sattua, mikä puolestaan kertoo kuinka puhki Ranskalainen todella on. Se on vähän niin kuin toimitusjohtaja tekisi etätyötä kotisohvalla puhelimeen puhuen niin pitkään että nilkka alkaa vaivata, erm?

No joka tapauksessa Alex Songin pelit jatkuvat Angolassa, Diaby on siis sivussa vähintään viikon, Ramsey ja Nasri parantelevat ‘ihan tavallisia kolmeviikkoisia vammojaan’ vielä reilun kaksi viikkoa, Eboue on Afrikassa, Merida ja Wilshire eivät hekään ole käytettävissä ja kun terveiden kirjoissa on juuri toipunut ja sukille kahdessa ottelussa lujaa saanut kapteeni plus takuuvarmat aina terveet Diaby ja Rosicky niin… Niin? Ja Gibbsy boy ei tsemppaa Clichyä enää tällä kaudella. Olisi muuten mukava kuulla miten Djouroun kuntoutuminen edistyy, muistatteko, se sveitsiläinen.

Aika helpottaa tilannetta ja harkita vielä joukkueen vahvistamista Arsene, Ivan? Epäilen, olen luovuttanut kuten tiedätte. Sillä mitä mieltä olen ei ole p*skan merkitystä. Oikeasti, tilanne on sietämättömän kestämätön, ei näin vain voi jatkua ja kaikki mahdollinen on tehty kun asiaa on analysoitu. H*lvetin huonosti analysoitu! Meillä on sivussa tällä hetkellä yhteensä kolmetoista pelimiestä siitä ryhmästä joka on virallinen ykkösjoukkue - 13! - kuinka osuva lukema! Ja kun pelikykyisten kirjoissa ovat kolme kuukauden tauolta palannut Clichy (odottakaamme pientä ‘jälkitautia’), Theo Walcott, Denilson, Eduardo, Vela ja todella tuore ja mukavasti lepoa saanut topparipari niin eiköhän oteta lasi kuohuvaa mukavalle tilanteelle.

Gallas ei sentään joudu liiton herrojen syyniin, ellei sitten Platini tule hätiin, mikä sekään ei ole mahdoton ajatus.

Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa eteenpäin kohti kauden toistaiseksi tärkeintä kolmeviikkoista, h*lvetti, ihan tavallista kolmeviikoista. Suurin virhe olisi nyt edes harkita tilanteen helpottamista parilla täsmävahvistuksella, eikä siihen ole edes aikaa koska kaikki aika menee otteluihin valmistautumiseen ja niistä palautumiseen, näin manageri jokseenkin sanatarkasti taisi todeta jokunen päivä takaperin. Vahvistukset, höpön höpön, jätetään sellaiset muiden huoleksi, kuten Roberto Mancinin joka kertoi eilen tarvitsevan pelaajia, vaikkapa Gagon tai Flaminin samalla kun Vieira tehnee debyytin viikonloppuna.

Rumba jatkuu sunnuntaina, ilmeisesti viimeistä kertaa mitä tulee ilmaiseen TV-tarjontaan Englannin cupista (cheers Isse!). Jos ja kun Arsene on päättänyt ettei pelaajien hankinta ole ilmeisesti laillista (sillä jos olisi, en uskoisi edes Arsenen olevan näin itsepäinen), onko Englannin cup kisa jossa joudumme joustamaan? Paljon on kirjoitettu kuinka mm ManU ja Pool ovat jo kisasta ulkona ja näin mahdollisuudet nostella pokaalia Wembleyllä ovat tarjolla. Olisi musertavaa jos kausi lopulta kaatuisi siihen että annamme ‘tasoitusta’ loukkaantumisten johdosta ja jäisimme lopulta jälleen kerran nuolemaan näppejämme.

Uhraisinko, tai ottaisinko itse riskin Stoken vieraana sunnuntaina peluuttamalla parasta mahdollista kokoonpanoa siitäkin huolimatta että tästä kolme päivää ja olemme Villa Parkilla ja siitä neljä päivää ja ManU saapuu Grovelle? Vastaus on yksinkertainen, kyllä uhraisin jokaisen ramman ja puolikuntoisenkin noin kärjistäen, kyllä, ottaisin riskin. Aivan kuin tässä ei olisi otettu h*lvetin riskiä koko kauden ajan edelleen kärjistäen. Yhden myönnytyksen voisin kuvitella tekeväni, jos Sol Campbell on pelikunnossa, pelatkoon sitten vaikkapa tunnin, Stokea vastaan tämä ‘debyytti’ voisi olla järkevin ratkaisu, jossain vaiheessa väitän että se tulee ajankohtaiseksi joka tapauksessa.

Se pelaisiko keskikentän pohjalla sitten Denilson vai Eastmond, en osaa sanoa kumpi olisi myönnytys. Rosicky löytänee paikan keskikentältä viikonloppuna joten hyökkäyksessä on paikka tarjolla joko Velalle tai Walcottille avaukseen, ellei sitten molemmille Wengerin nähdessä että Arshavin tarvitsee huilin.

Hetkinen, ymmärsin juuri että menen aivan liian pitkälle asioissa, Stoke peli on vasta ylihuomenna ja paljon ehtii jalkoja katketa ennen sitä. Olen aavsituksen huolestunut mihin valoon Stoke peli asettuu kokonaisuutena, niin managerin papereissa kuin pelaajien asenteessa. Täysin selvää että kotijoukkue Britannia Stadiumilla on hereillä ja up for it 100%. Olen huolestunut siksi että kun luin voitaneen sanoa kenen tahansa kommentteja keskiviikon voiton jälkeen ja paikkaamme liigaykkösinä, kaikki tuntuvat puhuvan vain tulevista liigapeleistä, Villasta, ManUsta, Chelseasta.. aivan kuin Stoke ottelua ei olisi kalenterissa lainkaan. Jopa ATVO:n toimittaja uteli että onkohan FA Cup vähän liikaa kalenterissa?!

Arsene:

“After these games, it [title hopes] depends whether you are top of the league on goal difference or if you are 12 points ahead of the second team. We are in a fight where we are at the top of the league at the moment. The real difference is made with the teams you fight against [for the title]. Those games have mathematically a much bigger impact on the table than games like against Bolton.”

Razor Parlour:

“I think they are looking at [picking up] nine points. I look at Aston Villa and think they can get a result and I think they can beat Manchester United at home too. They are very capable of doing that and Manchester United are not playing great at the moment. Chelsea away - that’s going to be the big one. Liverpool are easy targets.”

Vaikka Parlourin heitto läpihuutojuttu Liverpoolista oli ehkä jossain määrin ihan hupaisa, pidän asennetta todella kömpelönä, Razorin jos jonkun pitäisi tietää tämä. Ja lähes yhtä kömpelöä keneltä tahansa on unohtaa Stoke jota tässä ajoin takaa. Yksinkertainen totuus on että voittaminen on keskimäärin pirun paljon mukavampaa kuin häviäminen. Olkoon mighty Potters jotain muuta kuin Chelsea, putoaminen cupista voisi käydä kalliiksi kuka tietää.

Viiden kuivan kauden jälkeen jokainen menetetty mahdollisuus pokaaliin syö itseluottamusta kertoimella kaksi ja luo alitajunnassa lisää paineita jäljellä oleville mahdollisuuksille. Jos ei muuta, ymmärtäköön jokainen joka paidan päälle pukee mitä FA Cup merkitsee meille kannattajille, me himoitsemme pokaalia vähintään yhtä paljon kuin pelaajat, mitä tahansa pokaalia. Meitä ei lohduta edes 60000 punnan viikkopalkka tai mahdollisuus ostaa Ferrareita syntymäpäivälahjaksi tyttöystävälle niin mukavaa kuin se olisikin. Puhuin toki vain omasta puolestani mitä tulee mahdollisuuteen ostaa Ferrari päähänpistona ja kivana yllätyksenä.

Pidin omituisena Arshavinin kommentista syntynyttä keskustelua.

“I think that Chelsea still top the table. They have not played their game yet. Let’s see what happens then.”

Toisin kuin kovin moni muu tuntui asiaan reagoivan, minusta edellisessä ei ollut mitään kummallista, se oli realismia mitä suurimmissa määrin. Näin kokenut ammattilainen lähestyy aihetta ja niin pitääkin, varsinkin kun Andrei ja me kaikki tiedämme että meillä on edessä vielä ja varsin pian lyhyt reissu sinisten eläkeläisten kotiareenalle. Avaimet ovat kenties tippuneet lattialle mutta lähimpänä niitä seistään edelleen Stamfordilla.

Venäläispelaajasta voisin todeta tässä yhteydessä senkin että kahdessa edellisessä ottelussa mieluisammalle pelipaikalle päässyt pelaaja on silminnähden piristynyt. Osansa on takuulla kapteenillakin (missä Cescillä ei olisi osuutta asiaan) mutta jos neljä maalia ottelussa on harvinaista jopa Andrein tasoiselle taikurille, odotan useampaa kahden maalin iltaa jahka panokset kovenevat.

Arshavin iski neljästi Anfieldillä viime keväänä, Cesc tuli ja teki kaksi ja kaatoi Villan, van Persie upotti Chelsean, Henry upotti kenet halusi.. Suurilla pelaajilla on kyky ihmeisiin ja Andrei on sellainen pelaaja, hän oli viime keväänä meidän pelaaja numero yksi, miksei voisi olla sitä tänäkin keväänä joskin Cesc tarjoaa kovan vastuksen, mikä taas ei ole lainkaan pahasta jos nämä kaksi alkavat todella ’sparraamaan’ toisiaan.

Useimmat teistä muistavat Perry Grovesin, aikansa tyyli-ikonin, tässä hänen haastattelunsa kokonaisuudessaan. He’s a special man, now and always. Tämä taas ei liity mitenkään meihin mutta antakaa anteeksi jos sanon ettei blogistilla ole mitään Carlos Teveziä vastaan, miksi olisi, olisin halunnut hänen siirtyvän meille West Hamista. Nyt en voi kuin pitää nöyrästi argentiinalaista vieläkin leppoisampana kaverina sen jälkeen mitä hän juttelee Gary Nevillestä, he’s a c*nt you know, haha!

Auts! Sanoinko heti kättelyssä olevani lopen uupunut, nyt on pakko vetää viiva tähän vaikka päivän mittaan kertyneitä ranskalaisia viivoja jääkin yliviivaamatta, en halua sairastua niin pahaan stressiin etten pääsisi tänään nollaamaan kulunutta työviikkoa. Osasitteko välittömästi lukea rivien välistä? Huominen päivitys roikkuu todella löyhässä hirressä. Muutama enemmän ja vähemmän kiinnostava spekulaatio jäi allekirjoittaneen toimesta kommentoimatta mutta toisaalta jos ajattelisin järjellä, mitä järkeä voi olla spekuloinnin spekuloinnissa? Taisin juuri ymmärtää filosofian merkityksen jälleen aavistuksen paremmin.

Uskoa riittää, sen Arsene tiesi todeta mm päivän otsikossa mutta pyhällä hengellä ei luulisi olevan mitään sitä vastaan että pääsisi konkretisoitumaan kaikkien ihmeteltäväksi lihan ja veren avustamana, vai?

Gunning weekend FinnGooners!