Arsenal Finland Supporters Club

Mitä parhainta tiistaita!

Ai ei..

Epäilen etten ole ainoa joka tarvitsee nyt hieman ‘happea’, pienen aikalisän. Kerroinkin viime viikolla että olen äärimmäisen kiireinen töiden vuoksi ainakin alkaneen kuun loppuun mutta eilen siitä oli lopulta vain hyötyä. Kiire töissä tai ylipäätään missä tahansa lienee parasta terapiaa katkeran tappion jälkeen, sitä ei yksinkertaisesti ehdi ajatella liikaa.

Kuten hyvin tiedämme, siirtoikkuna on nyt sulkeutunut. Tämä ei tuonut mukanaan mitään yllätyksiä, mitä taas ei voida pitää yllättävänä, eh. Sen uskallan kuitenkin sanoa että tyystin tyhjin käsin jääminen oli allekirjoittaneelle yllätys, pidin vuodenvaihteen tienoilla selvänä että Arsene hankkii yhden ‘oikean’ hyökkääjän. Olisi se sitten ollut lainasopimus - mitä pidin henkilökohtaisesti todennäköisimpänä vaihtoehtona - tai jotain muuta, en voinut kyllä kuvitella Wengerin pelaavan niin kovaa peliä ettei hän hankkisi ketään loukkaantuneen Robin van Persien tilalle.

Olin täysin vakuuttunut että Arsene olisi nähnyt menetyksen niin oleellisena, että tilanteeseen on pakko reagoida. Uskoani hyökkäyspään vahvistamiseen ei takuulla vähentänyt lainkaan vielä Nicklas Bendtnerin loukkaantuminen. Tanskalaisen diagnoosi ei toki ollut yhtä vakava kuin Hollantilaisen, mutta Arsenella jos jollain on kokemusta siitä mitä useamman kuukauden poissaolo voi käytännössä tarkoittaa. Kaikkein eniten minut teki luottavaiseksi tämä meneillään oleva kauden kulminaatiokohta, vaihe jossa kohtaamme pahimmat kilpakumppanit ja vaihe joka oli tiedossa.

Haluan jollain tapaa uskoa että haku oli päällä tammikuun alussa, sen oli pakko olla. Arsene sanoi että mikäli hän vahvistaa joukkuetta, sen hetki olisi mahdollisimman pian, käytännössä viimeistään ennen tammikuun puoltaväliä. En viitsi kiusata itseäni enkä teitä enää toistamalla sitten näitä syitä miksei mitään koskaan tapahtunut, tekisipä mieleni sanoa että sammakot Arsenen suusta taisivat sittenkin päästä jossain määrin vahingossa, mutta kun kerran oli jotain sanonut, siitä oli mahdotonta enää perääntyä.

Ja edelleen, kun mitään mahdollisia kauppoja ei sitten syntynyt siinä vaiheessa että Arsene olisi kokenut niiden olevan konkreettisesti hyödyksi tähän kulminaatiopisteeseen, oli parempi keskittää kaikki puhe siten että se palvelisi joukkueen itseluottamusta, niitä pelaajia jotka ehkäpä sitten arvuuttelivat omalla roolillaan.

Tämä ei ollut puolustuspuheenvuoro managerille, olen vahvasti sitä mieltä että joukkuetta olisi pitänyt vahvistaa ja vahvistamatta jättäminen oli virhe, kenties kohtalokas sikäli että olemme jo ulkona molemmista kansallisista cup turnauksista, tilanne Valioliigan suhteen on lievästi ilmaistuna enemmän kuin haastava ja Mestareiden liiga on aina ja edelleen tolppa sisään tolppa ulos. Vielä toisen kerran, ei Arsene ole tyhmä, naiivi hän voi olla sikäli kun ammun häntä takaisin omalla suosikkitermillään.

Vaikka uskon että hänellä oli aidosti ‘haku päällä’, sekään ei sittenkään ole mikään puolustus. Tarvitsimme vahvistusta hyökkäykseen, Arsene tietää ja tiesi sen. Ei ole manageria, ei varsinkaan Wengerin kaliiberin manageria joka ei tätä ymmärtäisi kun joukkueen ykköshyökkääjä loukkaantuu koko kaudeksi ja toinen potentiaalinen keskushyökkääjä diagnosoidaan sivuun kesken kiihkeimmän kauden kolmeksi kuukaudeksi. Voitte uskoa Goonerit, hiuksiaan sunnuntaina sukiessaan ja välillä kasvonsa käsiin haudatessaan Arsene mietti syntyjä syviä, minä uskon että hän tiesi tehneensä virhearvion, hän tiesi että nyt mentiin metsään.

Mutta mitään ei ollut enää tehtävissä, ei varsinkaan eilen siirtoikkunan viimeisenä päivänä, mutta käytännössä ei enää pariin viikkoon, Arsene oli päätöksensä tehnyt. Kun katsoin eilen lehdistötilaisuuden sunnuntain ottelun jälkeen ja Arsenal.comin haastattelun, en muista niin poissaolevaa Wengeriä pitkään aikaan nähneeni. Ja jälleen edelleen, sekään ei poista sitä tosiasiaa että hän teki virheen, sitä että hän on vastuussa, vain hän.. Vai pitäisikö eiliseen ajatukseeni viitaten sanoa valitettavasti vain hän?

Onko sitten ilkeästi sanottu, mutta minä saan lohtua siitä että tiedän Arsenen nukkuneen yönsä h*lvetin huonosti, toivottavasti yhtä h*lvetin huonosti kuin minä tai sinä. Minä nostan nyt käteni ylös, jos ja kun Arsene haluaa kaiken vastuun, luovutan sen hänelle. Ennakkoni ManU otteluun on edelleen niin tuoreessa muistissa että käsien nostaminen ylös tuntuu ainoalta vaihtoehdolta, siirryn ‘kuunteluoppilaaksi’.

Andrei Arshavin kertoi ettei pidä roolista hyökkäyksen keskellä, kuulimme managerin suusta että Bendtnerin kuntoutuminen on syy ettei uudelle hyökkääjälle ole tarvetta, minkä taas täytyi olla vain hätävale kuten aiemmin sanoin, totuus on ettei Arsene löytänyt mieleistään vahvistusta tammikuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Denilson on hölkkäävä aikapommi jonka räjähdysalttius on kaikkien nähtävissä jne jne. Luovutan täyden vastuun hänelle joka sitä himoitsee muttei toivottavasti rakasta, liikaa. Wenger valitsee kokoonpanon, hän on vastuussa siitä että meidän keskikentällä tikittää aikapommi. Tottakai pelaajillakin on vastuunsa, mutta niin harvinaisen kriittinen kuin Arsene olikin rivien välissä pelaajia kohtaan ManUlle kärsityn tappion jälkeen, väitän että kyseenalaistan oikeutetusti Denilsonin paikan avauksessa ja Arshavinin valinnan keskushyökkääjäksi.

Tiedän että tiedätte, tiedän että odotatte, tiedän senkin että saatoitte jopa kiusaantua eilen.. Mitä ihmettä? Sitä ihmettä että miksi sivuutin jo eilen Manuel Almunian käytännössä kokonaan ja miksi kesti tänäänkin näin pitkään ennen kuin sanon sanasen maalivahdista jota olen puolustanut viimeiseen asti ja maalivahdin jota en ole sittenkään pitänyt niin suurena ongelmana kuin epäilemättä valtaosa kannattajista viimeistään nyt pitää. Hämmentykää hyvät lukijat, pidän edelleen Almuniasta ja kyllä, väitän ettei hän ole edelleenkään niin suuri ongelma kuin yleisesti tunnutaan ajateltavan.

Hyvä on, pitkän itsetutkiskelun jälkeen annan pikkusormeni, mutten h*levtissä koko kättä, turha yrittää (vastaan saa väittää niin maan p*rkeleesti), haha! Kyllä, meillä voisi olla parempi, dominoivampi maalivahti ja jossain määrin tunnustan että tulee positiiviset kylmänväreet kun palauttelen mieleen vaikkapa edeltäjänsä nahkahousu Lehmannin ‘dominointeja’. Jens oli h*lvetti äijä ja tämä äijämäisyys hiuksiaan blondaavalta mirrin.. siis mirrien ulkoiluttajalta puuttuu.. ja vielä pinkkiin puettu, ei herranen aika.

Mutta mutta, kaksi isoa ongelmaa ongelmassa. Ensinnäkin uuden maalivahdin hankinta tammikuussa on niin iso riski etten näe sitä järkevänä ellei tilanne ole täysin katastrofaalinen ja sitä tilanne ei kuitenkaan mielestäni ole. Jos ei sitten kaikki olekaan optimaalista Almunian ja puolustajiemme kesken, tuskin se sitä olisi hetkessä uudenkaan veskarin kanssa, sen yhteistyön oppiminen lienee yksi aikaa ottavimmista.

Toinen ongelma, kovin valitettava sellainen ja olkaa nyt rehellisiä itsellenne, Lukaz Fabianski on vielä huonompi vaihtoehto. Eli myönsin asian, meillä on maalivahtiongelma mutta meillä ei ole valitettavasti lääkettä tähän, ei koska Arsene ei tee niin jäätävää ratkaisua että antaisi vastuun kylmästi numerolle ‘neljä’, Wojciech Szczesnylle. Ei varsinkaan kun Puolalaisen laina sinetöityi eilen loppukauden mittaiseksi Brentfordissa.

Don Corleone on edelleen allekirjoittaneelle jostain syystä mysteeri, älkää kysykö, en osaa selittää miksi. En muista montako Szczzzzzzcsnyn peliä olen nähnyt, alle kymmenen joka tapauksessa mutta nuori mies on vakuuttavan lupaava, eikä hän turhaan kerää kehuja ‘Ampiaisten’ maalin suulla. Tehtäköön kesällä suurremontti, tehtäköön ManUt eli Villat, hankitaan kokenut maalivahti, tehdään Scshzchscnystä kakkonen (kummisetä jatkakoon kolmosena) ja hankkiudutaan eroon Almuniasta ja Fabianskista. Tehdään vaihtokauppa, Almunia tai Fabianski, ihan sama kumpi tai vaikka molemmat Craven Cottagelle ja Mark Schwarzer Grovelle.

Näin, olen siis virallisesti luovuttanut vastuun Arsenelle ja tituleerannut itseni kuunteluoppilaaksi, ainakin hetkeksi, heh. Yksi asia on kuitenkin täysin varmaa, en h*lvetti heitä pyyhettä kehään, en nyt takuulla ainakaan vielä tällä viikolla. Enhän kehtaisi katsoa itseäni peilistä jos en antaisi meille mahdollisuutta Stamford Bridgellä. Voitto siellä aivan kuten viime kaudella ja toivo, tuo h*lvetin toivo, ainoa asia mikä meillä on jäljellä syttyisi sittenkin vielä kerran, vielä uudelleen. Tottakai ymmärrän että koen jossain määrin ilkeän tunteen että yritän huijata itseäni mutta tästä viikosta, tästä keväästä ja kaudesta tulisi liian pitkä jos en sallisi sitä tehdä.

Arshavin näkee asian näin:

“It’s getting even harder to believe that we can win first place after such defeats.”

Realismia sekin, joskin sen olisi voinut jättää julkisesti sanomatta, ei se nyt ainakaan riemunkiljahduksia meissä kannattajissa saa aikaan, vai? Realismia nimittäin sekin miten Fabregas asian ilmaisee:

“If you don’t believe, you don’t win things. We want to believe we are still there - I am always realistic and I am not going to lie to myself or to anyone. We know it is very difficult.”

Oh dear, oh dear.. Aikalisä my arse, tässä se taas lähti lapasesta, huomenna? Takki on nimittäin oikeasti todella tyhjä. Minä jään nyt pohtimaan sitä että Philippe Senderos oli sittenkin aina lopulta loukkaantunut kun managerilta Sveitsiläisestä udeltiin ja lähetän Ivan Gazidisille sähköpostia josko rekrytoisimme Evertonista fysion pari. Big Phil nimittäin debytoi Toffee miehissä viikonloppuna, pelasi täydet minuutit ja kas, Everton piti maalinsa puhtaana hakiessaan maalin voiton Wiganista.

PS. Hattu päästä, ota. Iso käsi jälleen kerran kaikista kommenteistanne. Pidempiä tai lyhyempiä, asiallisuus hallitsee enemmän ja vähemmän voimakkaasti ilmaisten, kuten Gunnerin ‘idioottimainen’ kommentti. Nimimerkille FC, ManUn pelaajabudjetista en tiedä mutta taloudellisesta tilanteesta lyhyesti näin, uups! Ja tässä linkki keskustelua aiheuttaneisiin J. Röngän ajatuksiin.