Arsenal Finland Supporters Club

Managerin viesti on selvä, joskin täysin tuttu. Joukkuetta vahvistetaan JOS sopiva pelaaja markkinoilta sopivaan hintaan löytyy ja että tämä on pelaaja joka todella vahvistaa joukkuetta. Arsene teki myös mielestäni hieman omituisen viittauksen puhumalla Aaron Ramseystä tässä yhteydessä.

“At the moment I feel that if we do add somebody, we need to add somebody who has a special class because we have good players. Take a player like Ramsey. They show that they grow. Of course they still show lapses, a lack of experience, but they have quality and they can grow quickly.”

Viittaus on mielestäni omituinen siksi että tilastot kertovat ettei Ramsey ole ollut toistaiseksi kertaakaan avauskokoonpanossa Valioliigassa ja tullut vaihdostakin kentälle vain viidesti. Samalla manageri myöntää kokemattomuuden ja siitä johtuvat virheet. Mikä on sitten määritelmä ‘nopeudelle’ tässä yhteydessä, eli miten nopeasti Arsene uskoo kasvun tapahtuvan. Ymmärrän toki mitä Arsene ajaa takaa edellisellä kommentilla mutta on se nyt kovin naiivia puhua pelaajasta joka ei ole aloittanut yhtään liigapeliä.

Helpottava tieto on että rivien välistä on luettavissa että haku on tosissaan päällä. Arsene totesi jopa ettei edes edustuskielto Mestareiden liigassa ole esteenä hankinnoille jos se oikea löytyy. Kyllä tästä on helppo päätellä että seuran johdossa on oikeasti ymmärretty että paikka neljän joukossa on uhattuna ja että käytettävissä olevien pelaajien taso yhdistettynä loukkaantuneisiin vaatii toimenpiteitä.

On myös hyvä että Arsene tiedostaa joukkueen itseluottamuksen olevan kaikkea muuta kuin optimaalinen vaikka muuta on viimeiseen asti kerrottu. Lauantaina ei ollut varaa tappioon ja edelleen hyvä että nyt manageri puhuu itseluottamuksen rakentamisesta hiljalleen ja askel kerrallaan. Toivottavasti sanamuoto ’slowly coming up’ tarkoittaa myös sitä että Arsene on saanut edes vähän realismia joukkueen kyvyistä ja lahjakkuudesta. Olen edelleen sitä mieltä että viime viikon lausahdus oli melkoinen vitsi. Siis että joukkue on prosentin parin päässä liigan dominoinnista ja että tuo prosentti tai kaksi on helposti saavutettavissa. Usko nyt hyvä Arsene, että nyt pari kykynsä todistanutta vahvistusta ja jo se nostattaa koko joukkueen itseluottamusta ja fiilistä välittömästi.

“I feel that slowly the team is coming up again and growing in confidence and I didn’t want to cut that confidence. I was conscious that it was a difficult game first of all and, secondly, we couldn’t afford to slip up here, at home, in the Third Round because we have had enough negative publicity.”

Mitään mahdollisia nimiä Arsene ei tietenkään edelleenkään maininnut. Tai mainitsi että hän oli kiinnostunut kesällä Gökhan Inleristä muttei enää. Olisi itse asiassa mukava tietää tarkalleen miksei. Järkevin selitys voisi olla ettei Inler ole pelannut hyvin, tai että hinta on liian kova mutta olisiko syy siinä että media pääsi niin hyvin vihille kiinnostuksesta ettei sellainen voi tulla kyseeseen. Noh, tällä ajattelulla saisimme toki unohtaa myös Andrei Arshavinin. Venäläisen, josta Jonathan Wilson kirjoittaa mielenkiintoisia juttuja blogissaan.

Yksi suurin syy miksei kannattajat ole täysin vakuuttuneita Arshavinista, ainakaan edelleen kovaan hintaan, on varmasti epäilyt pelaajan luonteesta. Luonteesta jota kuvaa erinomaisesti tämä:

“I repeatedly told the president of the club that I didn’t want to remain in the side any longer. If they don’t let me leave, I’ll be listed as a Zenit player, but on paper only.”

Niin Valioliigassa kuin Euroopan kentillä kauttaaltaan, Itä-Eurooppalaisilla pelaajilla on hyvin usein ollut sopeutumisvaikeuksia ja 20 miljoonan punnan riski on kova jos kulttuuri tai jokin muu ei vain sitten sovi pelaajalle. Kuka tietää jos Lontoo olisi liian hektinen myös Arshavinille, kuten oli Alex Hlebille. Sorry vain Alex mutten voinut olla tuntematta kieroa mielihyvää luettuani tämän artikkelin.

Tätä kirjoittaessani asialle ei ole mitään muuta pohjaa kuin blogeissa ja foorumeilla leviävä huhu. Ja se huhu kertoo että Kolo Toure olisi käynyt tyhjentämässä pukuhuoneen lokeronsa ja hyvästellyt paikalla ollutta seiran henkilökuntaa.. To be continued?

***

Vielä jotain lyhyitä.. Kenelle lauantain voittomaali lopulta merkitään jää nähtäväksi. Plymouth puolustaja David Gray on ainakin vakuuttunut että se ei missään tapauksessa ollut hänen oma maali, vaan kyllä se oli meidän Nicklas Bendtner joka ilmestyi kuin tyhjästä tekemään maalin. Ota tästä nyt sitten selvää. Kyllähän Nick tosin tuulettaa siihen malliin kuin hänellä olisi ollut jotain tekemistä maalin kanssa ja hyvä niin.

Sanokaa minun sanoneen, Matty Upson siirtyy johonkin (meille?) tämän siirtoikkunan kuluessa. Ex-Gunner ei pelannut viikonloppuna Englannin Cupissa koska oli saanut jonkin pöpön. Tiedä sitten mikä pöpö se oli mutta kuvan perusteella se ei ainakaan ollut mikään kovin julmetun ilkeä virus.

Meidän kaikkien Tykkimiesten yksi ehdottomista suosikkipelaajista, Boltonin Kevin Nolan on piru vie valitettavasti pelikiellossa ensi lauantaina kun Bolton saapuu Grovelle, voi harmi! Toivottavasti nyt edes kaimansa Davies nähdään viheriöllä, mitä me muuten saadaan kirota ja inhota.

Sir Alex saa tukea puheilleen varsin yllättävältä suunnalta kun Arsene on vahvasti Fergusonin tukena mitä tulee otteluohjelmaan. Yllättävältä kuulostaa myös Robin van Persien aikeet John Terryn ja Chelsean päänmenoksi, haha. Ja niinhän siinä kävi että ennakkotiedot pitivät paikkansa ja reservijoukkueen eilinen ottelu peruttiin jäätyneen kentän vuoksi mikä oli todella harmi Eduardon tilanteen kannalta.

Ora-Petrin kommentissa oli äärimmäisen hyvä pointti. Vielä vuosi sitten Arsenal oli todellakin kaikkien huulilla ympäri maailmaa johtuen tavasta millä joukkue viihdytti jalkapallon ystäviä, jopa Italiaa ja Espanjaa myöden. Siirtomarkkinoiden kuumat nimet kuten Frank Ribery juttelivat kuinka olisi hienoa pelata Tykkimiehissä, kommentaattorit ja asiantuntijat olivat haltioissaan.

Kuinka nopeasti kaikki voikaan muuttua peluuttamalla Alex Songia joka tarvitsee noin kymmenen yritystä saadakseen yhden syötön omalle pelaajalle. Kauneus on todellakin katoavaista ja vaikka Arsenen sapluuna on kuinka sama kuin ennenkin, meillä ei ole pelaajia toteuttamaan sitä. Minä haluan, te haluatte, Arsene haluaa, kaikkia haluamme takaisin sellaisen Arsenalin josta vielä vuosi sitten puhuttiin ja me tiedämme mitä se vaatii.

Neljän suuren status on rahallisesti korvaamaton, eikä sitä ole varaa menettää. Katsomoissa näkyy yhä enemmän tyhiä aitioita ja jos Aasian fanimyynti alkaa ehtyä, me olemme pian oikeasti tilanteessa ettei meillä ole varaa hankkia muuta kuin Amaury Sinebrychoffeja. Nyt meillä ON vielä vara korjata kurssi, vaikka se vaatisi pienen riskin. Jalkapallossa menestys on keino pysyä huipulla, tehdä rahaa, pitää neljän suuren status ja olla seura jonne maailman parhaat pelaajat haluavat vuodesta toiseen tulla. Hyviä pelimiehiä voi jatkossakin hankkia pelaamaan Uefa Cupia mutta se ystävät Punavalkoiset vaatii tuplasti enemmän palkkamenoja niille kavereille.

Arsene Wenger on vuosiensa aikana rakentanut jotain suurta, todella suurta. Meillä on perinteet, meillä on uskomattoman laaja kannatus ympäri maailman, blogien ja foorumeiden perusteella aktiivisimmat fanit. Meillä on yksi maailman hienoimmista stadioneista ja harjoitusolosuhteet vailla vertaa. Meillä on maailman paras, halutuin manageri mihin tahansa. Meillä on kaikki eväät olla dynastia, joukkue joka pelaa tappiottoman kauden Valioliigassa. Meiltä puuttuu enää tarvittava määrä laadukkaita pelaajia.

Mr. Wenger and Mr. Gazidis, please make us happy and proud again!

Allekirjoittaneella edessä kiireiset yötyöviikot ja kuten aina, se näkynee panostuksena tälle foorumille. Alku käy kuitenkin helposti sillä niin hiljainen sunnuntai on takana. Tahti kiihtyy epäilemättä hurjasti, sillä mitä pikemmin saadaan selvyys mahdollisten vahvistusten osalta, sen parempi. Epäilemättä Arsene Wenger haluaa myös paketin pikaisesti siihen muotoon millä kausi taistellaan loppuun ja joukkueelle näin työrauhan keskittyä olennaiseen.

Olen edelleen vakuuttunut että manageri vahvistaa ryhmää, on pakko. Mutta tarkoittaako se yhtä, kahta vai jopa kolmea pelaajaa, sitä en uskalla arvailla. Kuten en sitäkään mille pelipaikoille Arsene ensisijaisesti vahvistusta hakee. Tulikuuma median suosikki Andrei Arshavin on pelaajatyyppi jonka uskon olevan todella korkealla Arsenen suunnitelmissa.

Sitä onko se nimenomaa Arshavin en tiedä, en varsinkaan jos Venäläisen hinta on ja pysyy sitkeästi niin korkeana taloustilanteesta huolimatta. Arshavin vain olisi jotenkin luonnollinen Wenger tyyppinen pelaajahankinta, vähän kuten Alex Hleb, Tomas Rosicky tai Samir Nasri. Samassa paketissa vähän kaikkea, kymppipaikkaa, laituria jne jne. Pelaaja jolle löytyy aina joku paikka kapealla materiaalilla operoivalle joukkueelle, ja tarvitseeko sitä sanoa, loukkaantumisten piinaamalle joukkueelle.

Samaan kategoriaan Venäläisen kanssa sopii ehdottomasti myös Evertonin Mikel Arteta, mutta mikäli mediaa on uskominen, tämä siirto ei päivänvaloa näe. Itse en tyrmäisi tätä lainkaan kuten lehdistö, hah, aivan niin kuin sillä olisi jotain merkitystä mitä bloggaaja tähän sanoo. Pidän selvänä että Everton luopuu Espanjalaisesta kun hinta on oikea, ja se hinta ei ole edes niin hurja kuin David Moyes antaa ymmärtää.

Artetan kohdalla puhutaan ehkäpä noin 12 miljoonasta punnasta ja jos ja kun Arshavin maksaisi jotain välillä 15-20 miljoonaa puntaa, jokainen voi pohtia kumpi olisi parempi vaihtoehto. Lienee myös selvää että Venäläisen palkkavaatimus on jos ei huomattavasti, niin kuitenkin korkeampi kuin Venäläisen. Artetan puolesta puhuu reilun vuoden nuorempi ikä mutta ennen kaikkea kokemus ja näytöt Valioliigasta.

Niin vähän olen Arshavinia vuosien varrella nähnyt etten ole lainkaan oikea henkilö arvioimaan miestä mutta sen vähän perusteella väittäisin että Arteta on enemmän pelimies week in week out ja Arshavin kenties kulttuurinomaisesti enemmän mielialapelaaja.

Mikä sitten on miehiään tämä Manchester Cityn Stephen Ireland, joka on nyt yhdistetty meihin tapauksen Kolo Toure yhteydessä. Yhdistämisen taustalla on tosin vahvasti muuan News of the World, joten asiaan on syytä suhtautua suurella varauksella. Kenties yhtä suurella varauksella kuin mitä allekirjoittanut ajattelee Stephen Irelandin tasosta ylipäätään.

Kaikki nämä spekulaatiot ovat menossa hieman vaarallisesti samaan kuin meidän pelipaikat kentällä itse ottelussa. Yksi pelaajavaihto johta pahimmillaan neljään pelipaikan vaihtoon jos ymmärrätte mitä yritän ajaa takaa.

Tämä on jälleen kiusallinen tilanne. Haluaisin että seuran puolesta tehtäisiin selväksi ettei kukaan ole lähtemässä (paitsi Alex Song) joukkueesta ja vähän tähän suuntaanhan mm Peter Hill-Wood totesikin mutta historia ei oikein tue näitä vakuutteluita. Ei tarvitse mennä kuin viime kesään ja tiedämme mitä tarkoitti kun Arsene totesi Mathieu Flaminin tehtyä sopimuksen Milaniin, että Ranskalainen on ainoa joka Groven jättää.

Touren tilanteesta olen huolissani siksi että ymmärtääkseni manageri harkitsee vakavasti keskuspuolustuksen vahvistamista mutta vahvin huhu mikä sitä aluetta koskee on Mr. Arsenalin siirto Manchesteriin. Toure ei toki ole sillä tasolla millä me rakastaisimme hänen olevan ja mikäli mies oikeasti jättäisi joukkueen, hankkimalla tilalle toinen toppari saattaisi hyvinkin vahvistaa joukkuetta noin näennäisesti. Taustalla kummittelee vain se että olen vahvasti sitä mieltä että William Gallas jättää Groven viimeistään ensi kesänä. Näin meillä olisi kesällä tilanne missä poissa ovat niin Toure kuin Gallas ja managerin omin sanoin, hyviä toppareita ei todella kasva puissa, päinvastoin.

Muita viikonlopun huhuja olivat mm Matthew Upson meille ja vaihtokaupassa Nicklas Bendtner Upton Parkille tai peräti Boltonin Gary Cahill tai Torinon Alessandro Rosina Grovelle. Yhtä asiaa pidän niin selvänä etten ihmettelisi jos Arsene tekee juuri päinvastoin. En nimittäin edelleenkään jaksa uskoa että managerilla on aikomusta hankkia maalivahtia vaikka Shay Givenin ja Rob Greenin nimet ovatkin otsikoissa päivästä toiseen. Tuntuisi omituiselta että Manuel Almunia joka toimittaa nyt kapteenin virkaa, olisi tulilinjalla tässä suhteessa.

Näin sain omasta puolestani spekuloinnin hyvään alkuun, joskin pitkälti vanhan kertaamisella, mutta tätä on takuulla luvassa lisää alkaneella viikolla. Uiko ensimmäinen saalis verkkoon jo heti tänään, toivottavasti. Arsenalin kohdalla nämä siirrot on niin monta kertaa julkistettu täysin puun takaa.

***

Englannin Cupin neljännen kierroksen otteluparit on arvottu ja meille arpa heitti vierailun Cardiffiin, ei Millenium Stadiumille, vaan Ninian Parkille mutta yhtä kaikki, Cardiff City. Jos kysytään Liverpoolin kannattajilta, meidän arpaonni oli hyvä, toisin kuin heillä kun arpa heitti vastaan saman kaupungin Evertonin.

Minä sanon että Cardiff City on enemmän kuin haastava vastus vieraskentällä. Joukkue tavoittelee edelleen tosissaan suoraa nousua Valioliigaan ja tappioita vaikeassa Championshipissä Cardiff on kärsinyt vasta neljä. Tämän lisäksi puhutaan tottakai myös viime kauden Englannin Cupin finalistista, joka taipui lopulta 0-1 Pompeylle. Satuin olemaan tuon finaalin aikaan Lontoossa ja näkemäni perusteella uskallan väittää että Cardiff fanit osaavat kannustaa ja olla se ylimääräinen pelaaja kentällä.

Mielenkiintoa ei takuulla vähennä sekään että Aaron Ramsey tekee paluun entiselle kotikentälle nyt Tykkipaidassa. Rambon siirto aiheutti paljon puhetta Cardiffin kannattajien keskuudessa kesällä kun siirtokorvausta pidettiin aivan liian pienenä ja Cardiffin seurajohdolla riitti töitä selittää faneille kuinka kipeästi näitä puntia tarvittiin. Pelaajana Ramsey oli erittäin suosittu mutta miekka on kaksiteräinen ja tämä yksityiskohta saa varmasti vielä yhden ylimääräisen desibelin irti aikanaan Ninian Parkin kotiyleisöstä.

Media tiesi kertoa viikonloppuna myös jälleen yhtä ja toista negatiivista. Jossain annettiin ymmärtää että Arsene Wenger olisi ollut yhtä yllättynyt Hill-Woodin päivittäessä kassatilannetta kuin me kannattajat ja sen seurauksena tilanne on kireä managerin ja seurajohdon välillä.

Minun on erittäin vaikea, ellei nyt mahdotonta uskoa etteikö Wenger olisi tasan tarkkaan tietoinen siitä rahamäärästä mikä hänellä on käytettävissä. Se mitä tästä ajattelen on se että tämä osaltaan vahvistaa sitä epäilystä että jo useamman vuoden meille kannattajille on julkisuudessa annettu ymmärtää täysin vääriä summia mitä managerilla on käytettävissä joukkueen vahvistamiseksi niin halutessaan.

Rehellisyys, sitä olen peräänkuuluttanut, en mitään muuta. On päivänselvää että kannattajat bloggaaja mukaanlukien ovat turhautuneita kun viikosta toiseen heille on sanottu että rahaa on 30/60/90 miljoonaa puntaa ja Arsene vahvistaa joukkuetta Amaury Sinebrychoffilla, oliko se yksi pakon sanelema hankinta?! Jos sitä rahaa ei nyt sitten ole, kovaan paikkaan seura Hill-Woodin johdolla on itsensä puhunut.

Theo Walcottin kerrotaan olevan tuohtunut kun uusi sopimus ei ole agendalla vaikka nykyinen umpeutuu puolentoista vuoden kuluttua. Taustalla jälleen News of the World ja sen lehden äärimmäisen luotettava hyvä kaveri ja seuraa tai pelaajaa lähellä oleva lähde joten jätän asian tyystin kommentoimatta.

Kerron vielä että reservijoukkue pelaa illalla West Bromin vieraana. Nähdäänkö Eduardo toisen kerran tälle kaudelle pelihommissa jää nähtäväksi. Toinen mielenkiintoinen nimi etukäteen on Norjalaistoppari Håvard Nordtveit, jonka kehitystä ovat häirinneet nyt jo liian monet ongelmat. Nyt hänen pitäisi olla terve ja toivotaan että epäonnistuneen Espanjan reissun jälkeen kaikki lähtisi viimein oikeaan suuntaan.

Näin tällä kertaa, toivottavasti nämä pakkaskelit jatkuisivat täällä Helsingissäkin ja kun vielä saataisiin edes muutama sentti lunta. Cheeeers!

PS. Englannin Cupin seuraavan kierroksen televisiointi ja otteluiden näkyminen Suomessa. Kaksi ottelua on täysin ylitse muiden seuraavalla kierroksella eli Liverpoolin derby ja ManU vastaan Sp*rs. Kolmas Valioliigakohtaaminen on tiedossa jos Sunderland ja Blackburn kohtaavat. Televisioinnin sapluuna rakentuu nykyään vähintään neljään eli 2 lauantaina ja 2 sunnuntaina otteluun, joten ihmettelen suuresti jos Tykkimiehet eivät ole ruudussa kolmen viikon kuluttua.

Muutaman hieman hämmentävän päivän jälkeen oli hyvää terapiaa saada seurata itse peliä ja vielä voittoisaa sellaista. Se että viime päivät ovat olleet hämmentäviä, ei eilinen voitto mitään ongelmia tai kysymysmerkkejä poista vaan niihin palattaneen jo heti huomenissa.

Mutta yhtä kaikki, Plymouth kaatui eilen Grovella 3-1 ja meidän taival Englannin Cupissa jatkuu, kuten pitääkin. Ymmärsinkö oikein, seuraavan kierroksen otteluparit arvotaan tänään sunnuntaina, joten siitä pientä jännitystä yleensä muuten niin tylsään päivään.

Arsene Wenger vihjaili vahvaa kokoonpanoa, erm, tai niin vahvaa kuin meidän käytettävissä olevasta materiaalista saa ja hyvin pitkälle näin oli. Lukaz Fabianski tuurasi maalilla Manuel Almuniaa, kuten tuuraa Englannin Cupissa loppuun asti, Gael Clichy paranteli kolhujaan, Mikael Silvestre paikkasi (kunnes loukkaantui ja on sivussa kolmisen viikkoa) ja Robin van Persien rinnalla hyökkäyksessä nähtiin Emmanuel Adebayorin sijasta Nicklas Bendtner.

Ihan mukava että Tanskalainen saa peliaikaa ja mahdollisuuksia mutta Valioliigaa silmällä pitäen olisin toivonut Adelle ja RvP:lle mahdollisuutta hioa yhteispeliä. Villaa vastaan Ade oli pelikiellossa, Pompeya vastaan RvP huilasi ja eilen huilasi puolestaan Ade, joten tämä oli jo kolmas peli peräjälkeen ilman ykkösparia avauksessa.

Toisenkin edellä mainitun panos kuitenkin riitti eilen. Olen jo pidempään ennustellut ja nähnyt merkkejä van Persien tulemisesta ja pääsemisestä todelliseen huippuiskuun. Hollantilainen sai eilen harvinaisen kunnian kantaa ottelussa kapteeninnauhaa, kiitti siitä ja oli ainakin bloggaajan papereissa illan paras pelaaja. Kaksi maalia ja arkkitehti kolmannessakin riittänee perusteluiksi.

Tähän väliin voisi heittää kysymyksen.. Moniko eri mies on jo kantanut meillä kipparinnauhaa toistaiseksi kuluvalla kaudella? Gallas, Almunia, Fabregas, van Persie, Fabianski ja nähtiinkö nauha jossain vaiheessa myös Kolo Touren hihassa?

Takaisin eiliseen.. van Persien ensimmäinen syntyi Samir Nasrin antamasta kulmapotkusta. Tilanne oli vastustajan puolustuksen totaalinen merkkausvirhe ja RvP pääsi puskemaan maalin ilman estelyitä mutta so what, erikoistilanne jonka Hollantilainen päätti puskumaaliin.

Kolme minuuttia myöhemmin Hollantilainen teki nopean käännöksen boxissa kuten parhaina päivinään pelaten puolustajan ulos tilanteesta. Kova, matala ja hankala pallo maalin eteen jonka Plymouth puolustus ohjasi omaan maalin. Vaikka kyseessä oli oma maali, ehdottoman hyvin ja oikein pelattu Hollantilaiselta.

84. minuutin kohdalla van Persie sinetöi meidän voiton hienolla tahtomaalilla ja vielä hienommalla viimeistelyllä. Nasrin pystysyöttö tavoitti numeron 11, tämä yritti ensin nostaa yli vastaantulleen maalivahdin joka sai kuitenkin sormenpäät väliin, muttei tarpeeksi. Robin seurasi irtopallon ja pamautti sen voimalla puolustajan estelyistä huolimatta riman kautta maalin kattoon, suklaisella jalalla.

Kiitettävä esitys van Persieltä ja odotan vesi kielellä kun tositoimissa nähdään kaksikko RvP ja Adebayor. Kunhan vain tämä duo muistaa että se on sama kumpi heistä viimeistelee ja puhaltaa yhteen hiileen, hyvä tulee.

Mutta että tämä kaksikko pääsee ylipäätään maalipaikoille, siihen tarvitaan Nasrin pelisilmää ja energiaa. Välillä Ranskalaisen otteissa oli jopa liikaa vauhtia ja yritystä mutta kunhan se tasapaino ja tasaisuus löytyy ja ennen kaikkea, nuori mies pysyy kunnossa, meillä on lupa odottaa paljon.

Lyhyesti muutamasta muusta pelimiehestämme. Tai aloitetaan pojasta, Aaron Ramseystä. Olen varma että Rambo on parempi pelaaja kuin mitä eilen nähtiin. Kävikö nyt niin että yritys vakuuttaa manageri paikasta avauskokoonpanossa meni yli. Ramsey yritti paikata muutamat harhasyöttönsä hakemalla maalia lähes joka kerta kun siihen oli pieninkin mahdollisuus.

Hänelle kertyi koko ottelussa varmaan 6-7 laukausta, joista valtaosa ohi tai yli. Hyvää on ettei nuorukainen ainakaan pelkää ottaa vastuuta ja itseluottamusta löytyy mutta pariin otteeseen syöttö olisi ollut paljon parempi ratkaisu kuin laukaus. Mutta kun puhutaan näin nuoresta pelaajasta, nostan hattua itseluottamuksesta ja töitä hän teki hartiavoimin molempiin suuntiin.

Johan Djourou kasvaa peli peliltä enemmän alakerran johtajaksi. Pyyteetöntä puolustamista mikä antaa toppariparille hieman vapaammat kädet (jalat). Näillä ja jo aiemmilla näytöillä Sveitsiläinen on meidän ensimmäinen valinta toppariksi ja sen jälkeen katsotaan kuka pelaa hänen rinnallaan. Tähän viimeiseen kysymykseen Gallas on tällä hetkellä oikea vastaus.

Keskikentän keskellä esiintyneestä Abou Diabysta tyydyn toteamaan että laidalla hänen paikka ei takuulla ole mutta paljon pitää töitä tehdä jos Ranskalainen haluaa vakiinnutta paikan kokoonpanossa. Diaby on eittämättä lahjakas ja väläyttää sitä lahjakkuutta silloin tällöin mutta kuitenkin valitettavasti aivan liian harvoin. Ja väläytysten vastapainoksi mukaan mahtuu liikaa harhasyöttöjä ja ajoittain jotenkin flegmaattista ruumiinkieltä.

Emmanuel Eboue oli oma itsensä. Ei Norsunluurannikon mies eilen onnistunut mitään katastrofaalista saamaan aikaan mutta en kertakaikkiaan näe mitään sellaista miksi hänen pitäisi olla pelaavassa kokoonpanossa. Ei puhuta nyt mahdollisista vahvistuksista tai loukkaantuneista pelaajista mutta mitään sellaista Eboue ei meille anna ettenkö näkisi mieluummin kentällä Jack Wilsheren joka sentään kaiketi kehittyisi näin suurin harppauksin. Oli muuten silminnähden haluttua tavaraa eilisen ottelun jälkeen Wilsheren paita vastustajan leirissä.

Plymouthin kavennuksesta totean sen että tottakai se syntyi erikoistilanteen jälkitilanteesta mutta se meni ehdottomasti hyvän olon tunteen piikkiin. Kolmessa minuutissa taululle oli ilmestynyt kahden maalin johto ja hyvän olon tunne tuli puseroon, tunne että se oli sitten siinä. Keskittyminen herpaantui ja kavennus syntyi kauttaaltaan laiskasta puolustamisesta. Ihan loppupeleissä maali ei mennyt Fabianskin piikkiin mutta mitä h*lvettiä Puolalainen mahtoi ajatella rynnätessään täysin päättömästi annettuun vapaapotkuun. Toisenlaisiakin mielipiteitä olen kuullut mutta Almunia on meidän päivänselvä ykkösmaalivahti, piste.

Summa summarum.. Positiivista että van Persie näyttää parantavan peli peliltä ja siitä palkintona kaksi maalia eilen. Voimme vain toivoa että mies pysyy nyt kunnossa ja näin maaleja on takuulla luvassa lisää. Positiivista on myös se että maalisarakkeessa on korkeampi lukema kuin kaksi ensimmäisen kerran sitten marraskuun LiigaCup ottelun Wigania vastaan. Ehdottomasti positiivista oli myös se että ainakin yhden päivän ajatukset olivat jossain muualla kuin tiedätte kyllä missä.

PS. Lauri Kentälle.. Kunnioitettavasti on Tykkimies vuosia takana, hienoa! Itselläni näitä vuosia on kertynyt nyt 20 mutta tekeekö vuodet kenestäkään parempaa tai huonompaa kannattajaa? Se että on nähnyt kovinkin huonoja aikoja kasvattaa toki ja syventää rakkautta omaan joukkueeseen entisestään. On kuitenkin sana mitä bloggaaja ei hyväksy.. Oli menossa sitten vaikka ensimmäinen kausi Kings of Londonin kannattajana, kukaan meistä tuskin itkee muuta kuin tappioiden hetkellä. Sen itkun, sen tappion hetkellä on aiheellista kysyä miksi? Olisiko jotain voitu tehdä toisin, miksi me hävittiin?

Meillä jokaisella on oikeutemme mielipiteisiin, olkoon ne kuinka kriittisiä hyvänsä mutta kaikilla on sama päämäärä ja halu, todistaa ja  nähdä Tykkimiesten menestyvän. Muistatteko, onhan allekirjoittanuttakin kehotettu vaihtamaan peräti Pohjois-Lontoon kilpailijoiden valkoiseen paitaan tässä matkan varrella. Auts, ei tässä kukaan ole sentään antautumassa.

Silloin kun menee hyvin.. Niin, silloin menee hyvin ja kaikki ovat yhtä suurta perhettä. Heikommalla hetkellä kannattajatkin alkavat jakaantua hieman oli sitten kyse managerista tai maalivahdista mutta edelleen kaikilla on yhteinen tavoite ja sen puolesta hengitämme.

Kuten sanoin, on hyvä tietää miltä tuntuu kun sarjassa taistellaan jostain aivan muusta kuin ‘automaattisesta’ paikasta Mestareiden liigaan mutta samalla minusta on täysin väärin verrata tätä hetkeä mihinkään menneeseen. Väitän että tuorein kritiikki on kasvanut ja saanut tuulta purjeisiin aivan aiheellisista syistä, virheistä jotka olisi hyvin voitu välttää. Ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että Arsenal oli kaudella 94/95 12. tai kaudella 75/76 17. En vain löydä logiikkaa lohduttautua menneiden vuosien epäonnistumisilla verrattaessa tähän hetkeen.

Ai niin, Arsenal vahvisti kiinnostuksensa Liverpoolin Xabi Alonsoon Arsenen nähtyä Poolin keskikenttämiehen nilkuttavan loukkaantuneena vaihtoon eilisessä Englannin Cupin ottelussa Prestonin vieraana. Happy Sunday FinnGooners!

Varoitus: sisältää voimasanojen käyttöä.

Vaikka tänään on liki pyhimmistä pyhin eli pelipäivä, ajatukset ovat jossain aivan muualla, valitettavasti. Edellisestä palopuheesta on noin kaksi vuorokautta ja taas mennään. Mitä h*lvettiä meidän rakkaassa seurassa oikein tapahtuu?! On vain yksi puheenaihe, raha. Sitä on, mutta kuinka paljon.. korjaan, kuinka vähän?

Tässä yhteydessä on turha jaella mitään linkkejä, teistä jokainen tietää mitä puheenjohtajamme Peter Hill-Wood ensin kertoi ja kuinka Arsene Wenger tämän jälkeen komppasi. Luettuani nämä, tunsin itseni hölmöksi, loukatuksi, petetyksi, nöyryytetyksi.. Jokainen voi jatkaa listaa valitsemallaan termillä.

Nyt ei siis puhuta alkuillan ottelusta, nyt on kyse koko kaudesta, pahimmillaan jopa ainakin nyt lähitulevaisuudesta. Arsene sanoo että meidän pitää pysyä valitulla tiellä, eikä olla muuttamassa valittua politiikkaa joka viikko.. joka v*tun viikko!?

Ensin managerilla oli vapaasti käytettävänään 30 miljoonaa puntaa pelaajahankintoihin. Kului toinen vuosi ja summa oli tuplaantunut. Nyt mennään kolmatta vuotta ja toistaiseksi liput ovat myyneet sen verran että likimain sama tulos on odotettavissa. Kaiken tämän on tähän asti kerrottu olevan Arsenen käytettävissä pelaajahankintoihin niin halutessaan.

Kauanko siitä on kun viimeksi meille kerrottiin että rahaa on jos manageri haluaa sitä käyttää, kaksi viikkoa? Sen sijaan että Arsene olisi käyttänyt sitä noin 30m£ minkä seura tuottaa voittoa per kausi joukkueen vahvistamiseen, hän on tehnyt vielä lisää voittoa myymällä pelaajia viime vuosina enemmän kuin hankintoihin on kulunut. Lisää on tullut niin David Bentleyn kuin Lassana Diarran siirtojen myötä, 10m£.

Highburylle rakennettavien asuntojen myynnistä saatavien rahojen on ainakin tähän asti kerrottu olevan puhtaasti bonusta, eli siitä saatavia varoja ei ole korvamerkitty mihinkään vaan niitä käytetään sen mukaan mikä on seuralle parasta. Finanssikriisi näkyy varmasti tässä asuntojen myynnissä mutta siitä huolimatta meille on kerrottu että ne ovat myyneet hyvin, noin 90% myyty ja tästä seura on netonnut (korjatkaa jos olen väärässä) hulppeat noin 100m£ jo nyt.

Niin, managerin mainitsema politiikan muutos joka viikko, voi *****! Kannattaisiko nyt katsoa peiliin ja pitkään kuka tässä oikein puhuu ja mitä.. kohta varmaan joka v*tun viikko. Paljonko sitä rahaa on ensi viikolla? Kirjoitin tästä jo kesällä, jos rahaa ei ole, älkää muuta väittäkö. Ja tähän asti sitä on ollut, kärjistäen sitä pitäisi olla yli 100m£, mihin v*ttuun ne ovat nyt kadonneet?!

Olen todella vihainen, en sen vuoksi jos rahaa ei ole, vaan sen vuoksi että viimeiset vuodet meille on kerrottu siirtoikkunasta toiseen että rahaa on. Kysyn vielä, mihin v*ttuun ne rahat katosivat parissa viikossa? Tämä pelleily käy meille vielä kalliimmaksi kuin puheenjohtaja tai manageri tietääkään. Sivu menee vielä Mestareiden liigaan pääsemisestä 20m£, joka sekin on pieni murhe sen rinnalla kun Fabregas, Adebayor & co. päättää ettei pokaaleita voiteta Alex Songin häärätessä keskikentällä.

Vähintään yhtä paljon kuin nämä tuoreimmat kommentit ettei rahaa ole ilmeisesti kuin 6,90,- bloggaajaa v*tuttaa Arsenen jankutus 30-40m£ vahvistuksista. Voi kilin.. Arsene itse on tasan ainoa joka puhuu 30-40m£ superstaroista jota me kannattajat muka haikailemme. V*ttu suurin osa meistä on sanonut ettei Andrei Arshavinista kannata maksaa 20 miljoonaa. Suurin osa meistä on peräänkuuluttanut Eduardoja ja Sagnoja.

Entäpä sitten nämä meidän Songit, Diabyt ja Ebouet.. Miten v*tussa voi olla mahdollista että meidän joukkueen palkkamenot ovat samalla viivalla Manchester Unitedin kanssa?! Meillä on vain muutama jotka ansaitsevat todella muhkeita viikkopalkkoja kuten Fabregas, Adebayor ja Gallas (ei edes van Persie vielä) ja hekin ovat kaukana siitä mitä Ronaldo, Rooney, Berbatov tai Ferdinand tienaavat. Lisätätään mainittuun ManUn kolmikkoon vielä esim Scholes, Hargreaves, Carrick, Neville, Giggs, Vidic, Evra, Tevez.. Kuinka v*tun paljon me maksetaan meidän kauhukvartetille?!!!

Viime kesän päätös olla vahvistamassa joukkuetta on osoittautumassa järkyttävän ja radikaalin vääräksi arvioksi managerilta. Katsomot tyhjenevät, kannattajat alkavat käydä yhä kärsimättömimmiksi ja vihaisiksi, joukkueen sisällä vallitsee sekasorto, itseluottamus on heikoin vuosiin, paikka ‘neljän suuren’ joukossa on enemmän kuin kyseenalaistettu ja mikä kauheinta, meidän joukkue pelaa surkeaa jalkapalloa.

Ja mitä meille kerrotaan? Rahaa ei enää yhtäkkiä ole ja pitäisi vain luottaa managerin sanaan että meidän joukkue keskikentän ja sen helmen, Alex v*tun Songin johdolla on prosentin tai kahden päässä Valioliigan dominoinnista!

Kyllä, viime kesä voi osoittautua kohtalokkaaksi. Tuolloin punta oli vielä täysin eri arvossa kuin nyt. Muut joukkueet ovat pelanneet siihen malliin että reagoimalla lähteneisiin pelaajiin, me voisimme hyvinkin vetää nyt muuta joukkoa takanamme, katsomot olisivat tupaten täynnä, kannattajat nauttisivat, pelaajat nauttisivat ja kassa kilisisi. Puhumattakaan siitä että manageri olisi tehnyt kuten itse viime toukokuussa sanoi analysoituaan edellistä kautta, puolustuksen keskusta kaipaa vahvistusta ja Mathieu Flaminin aukko on paikattava.

Tämän palopuheen tarkoitus ei ollut sanoa että vaadin neljää vahvistusta. Tämän tarkoitus oli sanoa että olen todella v*ttuuntunut siihen että meille on jauhettu jo monta vuotta p*skaa seuran puolelta. Sillä hetkellä kun pitäisi yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on hankkimalla viimein kokemusta tasapainottamaan sivuraiteille ajautunutta junioripolitiikkaa, seuran puheenjohta tulee ja potkii kannattajia munille.. vain pari viikkoa sen jälkeen kun on viimeksi ottanut suih…

Haluan uskoa ja uskon että tämä kausi (ja projekti) on pelastettavissa tekemällä vaadittavat toimenpiteet mutta nyt on pakko toimia. Annan tottakai Arsenelle mahdollisuuden pelastaa nahkansa ennen kuin alan vaatia päitä vadille, se vaatii vain hieman nöyrtymistä ja virheiden korjaamista. Koko managerin projekti kulminoituu yhteen nimeen, Cesc Fabregas. Jos Katalaani, kuningas ja kapteenimme kyllästyy ja jättää seuran ensi kesänä, se on au revoir monsieur Wenger.

Oh please Mr. Wenger, lopeta höpöhöpö… Kolo Toure jätti siirtoanomuksen mutta tuli toisiin ajatuksiin. Kaikki on ja oli hyvin, se oli vain vahinko, väärinkäsitys, jep jep. Kolo Toure esitti siirtoanomuksen vahingossa?! Tai että Arsene jatkaa samaa kaavaa ja syyttää noin Suomeksi sanottuna Songin otteita median painostuksella, FFS!!!

Se että minä mukaanlukien toivon menestystä mm Mestareiden liigassa tai Englannin Cupissa kertoo paljon, liikaa. V*ttu v*tun S*purs voi pärjätä cupissa muttei se tee heistä hyvää joukkuetta, ei yhtä ‘neljästä suuresta’. Ja Arsene yrittää lohduttaa jollain tolppa sisään, tolppa ulos jutulla.. Siis nyt kun se on ainoa vaihtoehto. Muistakaa, se on juuri Arsene joka kutsuu mm CL:ää tolppaturnaukseksi.

Ja seuran virallisten sivujen etusivu kirkuu -50%…

Onko tämä kaikki vain Ivan Gazidisin äärimmäisen kiero juoni?

V*ttu, ei tämä ole aina helppoa mutta ei muuta kuin paitaa päälle ja…

COME ON YOU REEEEEEDS!!!

Jouluna on syöty ja juotu, uudenvuoden bileissä nautittu kuohuva kuplii vieläkin korvista ja on perjantai, viikonloppu edessä. Vieläkö jaksaa juhlia vai olisiko nyt oiva viikonloppu ottaa esiin pukin tuoma kirja ja pysyä kotisohvalla? Hmm, ehkä sitä kuitenkin pitää lähteä illalla saunan päälle ‘parille’.

Vaikka Valioliiga jatkuu vasta reilun viikon päästä ja katseet on tiukasti siirtomarkkinoilla ikkunan auettua kuukaudeksi, monen kannattajan silmissä huomenna alkaa meidän osalta kauden tärkein kilpailu, Englannin Cup. Vastassa sarjaporrasta alempaa viime viikkoina vaisusti esiintynyt Plymouth Argyle.

Niin vaikeaan saumaan olemme itsemme liigassa pelanneet, että Englannin Cup on syytä ottaa tosissaan heti kättelyssä, oli vastassa mikä joukkue tahansa. Uskon (toivon) että Arsene Wenger marssittaa huomenna Grovelle lähes parhaan mahdollisen kokoonpanon, ehkä yhdellä, korkeintaan kahdella juniorilla höystettynä. Samaa toivoo Pilgrims manageri Paul Sturrock.

Mutta tästä ottelusta kenties enemmän huomenna, kunhan saadaan kuulla mitä managerilla on siitä sanottavana. ‘Kenties’ myös siksi, että meillä voi hyvinkin olla puhetta muustakin. Tällä tarkoitan tietenkin mahdollisia uutisia pelaajasiirtojen tiimoilta. Onko kulisseissa jo sovittu kauppa tai kaksi ja tänään päivä kun asioita vahvistetaan virallisesti, vai pitääkö yksityiskohtia viilata vielä viikonlopun aikana, vai onko Arsene päättänyt ettei prosentin tai kahden päässä liigan dominoinnista oleva joukkue tarvitse vahvistuksia lainkaan.

Tuskin nyt kuitenkaan tämä viimeinen vaihtoehto ja spekulaatiot käyvät kuumina. Kaksi nimeä on ylitse muiden, tottakai edelleen Zenitin Andrei Arshavin mutta valitettavasti myös Kolo Toure. On enemmän kuin valitettavaa että kun meidän pitäisi nyt keskityä vain ja ainoastaan joukkueen vahvistamiseen, saamme ihmetellä Touren siirtoanomusta.

Kenties kaikkein valitettavinta tilanteessa on että nyt puhutaan Mr. Tykkimiehestä, Touresta! Ollaanko todella tultu tilanteeseen että on ikäänkuin pakko valita kumpi lähtee, Toure vai William Gallas?! Todella noloa, ikävää ja kertoo epäilemättä siitä että joukkueen sisällä on paljon isompia ongelmia kuin uskommekaan.

Kahden topparin välit täytyvät olla todella tulehtuneet ja tämän olemme ilmeisesti saaneet todistaa konkreettisesti myös viheriöllä. Kyseessä on kuitenkin kaksi kokenutta ja huikeita summia pelaamalla tienaavaa ammattilaista ja henkilökohtaisten asioiden ei tulisi vaikuttaa mitenkään pelaamiseen mutta toisin on.

Se että Toure pyytää siirtoa kertoo kaiken, miehet tuskin sietävät toisiaan ja siksi Kolo istuu penkillä ja Gallas’n vieressä pelaa se joka sattuu olemaan pelikuntoinen. Seuralla ei puheenjohtajaa myöden ole mitään aikomusta hyväksyä Touren pyyntöä ja hyvä niin. Kysymys kuuluu kaiketi enää, myydäänkö Gallas vai ei?

Tilanne on omituinen ja kiusallinen. Puolustuksen keskustassa on varaa vahvistuksille ja nyt edessä tilanne että sieltä ollaan myymässä mies penkille jääneen edestä. On tottakai päivänselvää ettei Gallas’ta voida myydä tasan mihinkään mikäli tilalle ei ole tiedossa saman kaliiberin puolustajaa.

Kysymys kannattajien huulilla kuuluu varmasti myös että jos toisesta edellä mainitusta herrasta toisen on pakko väistyä, kumpi sen tulisi olla? Vaikka valtaosan kannattajien tapaan bloggaajakin päätyisi kaiketi heivaamaan Gallas’n Italiaan, asia ei ole päivänselvä. Noin vuoden takaisen Afrikan mestaruusturnauksen jälkeen Toure ei ole pelannut likimainkaan tasollaan.

On aiheellista miettiä onko Kolon peliotteiden heikkeneminen vain tilapäistä? Norsunluurannikon mies on vasta 27 vuotias, eli toppari likimain parhaassa iässä. Yhtä kaikki, jo lähes vuoden mittaiseksi venynyt kunnon katoaminen tuntuu varsin pitkältä. Vielä enemmän Kolon tapauksessa huolestuttaa henkinen tila. Kyllä allekirjoittaneen mieleen ainakin herää monia kysymyksiä kun pelaaja pyytää siirtoa pois. Kenties Toure tulee vielä asian tiimoilta julkisuuteen, heittää pari sknadaalinkäryistä kommenttia ja meidän leiri saadaan totaaliseen kaaokseen, lopullisesti, hah.

Arshavinista puheenollen, huhumylly on jauhanut nyt niin pitkään ja paljon että tekisi mieli sanoa että seuraava mitä voi tapahtua on että seurat julkistavat siirron tai sitten ei. Viimeisimmissä uutisissa Juventus on tullut vahvasti mukaan kisaan pelaajasta mutta onko siinä taustalla muuta kuin Zenitin tai agentin painostuskeino korottaa panoksia niin siirtokorvauksen kuin sopimuksen arvon suhteen.

Kaikkein villeimmissä spekulaatioissa Arshavinin agentti Dennis Lachter olisi jo kertonut siirron olevan sovittu mutta pienten yksityiskohtien viilamisen vuoksi sopimuksen julkistamista pitää odotella vielä muutama päivä. Kuten sanoin, tämä hiillos kytee nyt siihen malliin ettei se voi kuin syttyä ilmiliekkeihin ellei Wenger tule ja sammuta sitä ämpärillisellä vettä.

Juuri nyt on tunne etten tiedä olenko enemmän huolestunut mahdollisisista vahvistuksista vai tapauksesta Toure. Molemmissa tapauksissa pätee sama asia, mitä pikemmin sen parempi. Jos (ja kun) joukkue vahvistuu, toivon sen tapahtuvan pian, minkä jälkeen manageri sanoo että nyt on kasassa se joukkue millä loppukausi mennään ja kaikki pääsevät keskittymään olennaiseen.

Touren kohdalla toivon että vielä olisi kaikkien asianosaisten mahdollista istua alas ja yrittää selvittää asia puhumalla. Jos sukset ovat totaalisesti ristissä, sitten jonkun on varmasti väistyttävä ja managerin pitää päättää kuka se on. Tällaiset tapaukset ovat sikäli pirullisia, että pelkään sitä viestiä minkä se antaa koko muulle joukkueelle. Kaikki tällainen on omiaan synnyttämään kuppikuntia joukkueen sisällä ja samalla se on viesti siitä miten helppoa yksittäisellä pelaajalla on vaikuttaa koko joukkueen asioihin, miten paljon liikaa valtaa pelaajalla tämän päivän jalkapallossa on.

Vaikka sanoin että loppupeleissä kaiketi valitsisin (en ole ihan täysin varma) lähtijäksi Gallas’n jos se valinta on pakko tehdä. Mutta on se samalla varsin omituinen tilanne jos pelaaja, eli Toure kertoo ettei tule toimeen toisen kanssa, päätyy siksi pyytämään siirtoa ja lopputulos on että se jonka kanssa pelaaja ei tule toimeen joutuu väistymään.

Kannattaa myös pohtia mitä siitä seuraisi jos se on sitten Gallas joka lähtee ja tämän jälkeen Tourelle aukeaa paikka takaisin avaukseen, mutta pelit eivät lähde kulkemaan lainkaan toivotulla tavalla. Kysyttäisiinkö silloin miksi Gallas myytiin ja keneltä sitä pitäisi kysyä. Niin, sitä tivattaisiin managerilta joka olisi tällöin tehnyt useimpien kannattajien toiveen mukaisen ratkaisun.

Summa summarum, meillä pitäisi olla mielenpäällä jotain aivan muuta kuin joukkueen sisäiset ongelmat. Senkin voisin vielä sanoa että olen kyllä hieman pettynyt että Kolo teki päätöksensä nyt kesken kauden tilanteessa missä ongelmia on riittävästi ilmankin. Niin Mr. Gooner kuin onkin, tai ehkä juuri siitä syystä, olisin suonut tämän tilanteen tapahtuneen vasta ensi kesänä, jos se nyt ylipäätään piti tapahtua.

Ai niin, Wenger siirtyy ensi kesänä Real Madridin peräsimeen ja Cesc Fabregas kuuluu luonnollisesti kauppaan. Mutta ei hätää.. Sir Alex Ferguson ottaa puolestaan komennon Emiratesilla ja tuo toki Miss Ronaldon mukana, kuten myös Gary Nevillen ja kakkosvalmentajana Fergusonin rinnalla debytoi Paul Gascoigne.

Vieläkö loppuun jotain.. Young Guns tiesi kertoa että Jack Wilshere on nyt täytettyään 17 tehnyt virallisen ammattilaissopimuksen seuran kanssa. Artikkelissa uumoiltiin myös että sopimus olisi peräti kahdeksan vuoden mittainen. No sen mitä allekirjoittaneella on ollut kunnia Wilshere’n edesottamuksia seurata, sopimus voisi puolestani olla vaikka muotoa ‘rest of the career’.

Tässä toivottavasti paljon arvokasta kokemusta West Bromissa saavan Jay Simpsonin kuulumisia tuoreeltaan uusista ympyröistä. Simpson kertoo että ottajia olisi ollut muitakin ja toivon todella että valinta oli oikea, ei liian kunnianhimoinen. Helppo sanoa että sopimus menee täysin hukkaan mikäli Jay ei saa peliaikaa. Jos homma menee vain harjoitteluksi, sitä olisi parempi tehdä siellä missä tulevaisuuskin mahdollisesti on.

Näin, ehkä meidän pitää odotella alkava viikonloppu ja kenties vielä maanantai ja katsoa kun Manchester City ostaa päältä kenet haluaa. Sen jälkeen muut voivat katsella ketä jäi jäljelle ja lähteä siltä pohjalta markkinoille. Robinho oli varmasti täysin oikeassa sanoessaan että uudet omistajat ovat vaikuttaneet negatiivisesti joukkueen pelaamiseen. Kun katsoo Cityn pelaajalistaa, siellä ei ole montaa pelimiestä joka voisi olla luottavainen oman peliaikansa ja tulevaisuuden suhteen.

Nyt enää viikonlopun toivotukset, oli se sitten sen joululahjaksi saadun kirjan kera tiiviisti kotisohvalla, allekirjoittaneen tapaan ‘vain’ parilla tai jotain muuta. Muistakaa Urheilukanavan suorat ottelulähetykset Englannin Cupista, vaikkei meidän ottelu valitettavasti kuulu ohjelmistoon. Lähetykset alkavat jo tänään kun Sp*rs lähtee laulukuoroon.

Kiitos!

Eletään vuotta 2009 ja olen juuri päässyt vasta jatkoille klo 05.30. Taustalla soi aivan liian isolla kerrostalon ollessa kyseessä Iron Maiden.. Vaatii terävyyttä entistäkin enemmän hauskuuttakseni talon vanhukisia ja lakaisemalla lumiset portaat kun se aika toivottavasti pian taas koittaa.

Jos toivun tästä freesiksi enough kirjoittamaan sanan kaksi huomiselle.. Juuri nyt heikottaa niin ettei siihen tuskin auta edes pizza. Niin olen mm Espoossa ollut etten tietäisi vaikka mm.. erm, ‘nukahtaisin’.

Olkoon tämä 09 parempi meille kuin.. Teitä enemmän tai vähän vähemmän vakituisia lukijoita on muuten noin 120 päivittäin.

Minulla ei ole mitään hajua mitä eilen oli otsikoissa.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA SUOMIGOONERIT!

Näkemiin nimittäin pian vuodelle 2008, ei tule ikävä. Kyselin eilen ei kauden, vaan nimenomaa vuoden 2008 parasta ja huonointa Punavalkoista muistoa. Vaikka mestaruus edellisellä kaudella lipesikin viimeisen reilun kahden kuukauden aikana, me jäätiin kuitenkin vain neljä pistettä mestari ManUn kyydistä ja koko kauden saldona oli vaivaiset kolme liigatappiota.

Tämän sanottuani uskaltaisin väittää että päättyvän vuoden parhaat Punavalkoiset muistoni sijoittuvat alkukesään. Mestaruuden häviäminen neljällä pisteellä ei ole paljon, kaksi / kolme vahvistusta ja seuraavasta kaudesta on tuleva meidän.

Jo heti toukokuussa tuntui että seuraava kausi saisi alkaa mitä pikimmiten. Olo oli odottava ja aidosti luottavainen tulevan kauden suhteen. Ei olisi millään malttanut odottaa koko ‘pitkää’ kesää ja voi ystävät hyvät, pitkä siitä tuli. Kaikki tiedämme lopputuloksen, ovi kävi väärään ja siirtoikkunan sulkeuduttua optimismi alkoi olla jo todellisella koetuksella.

Mutta tuo alkukesän luottavainen tunne ja palava halu päästä pian uuden kauden kimppuun lienee paras muisto vuodelta 2008. Jos viheriöltä pitää jotain valita, niin kaiketi vierasvoitto Mestareiden liigassa AC Milania vastaan maaliskuussa nousee ylitse muiden. Kaikki odottivat jo piinaavaa jatkoaikaa kun Cesc Fabregas hiljensi täyden San Siron viisi minuuttia ennen täyttä aikaa, hieno voitto.

Entäpä sitten huonoin muisto, niitä on itse asiassa kaksi ylitse muiden? Vaihtoehtoja ainakin riittää mistä valita. Paljon on ehtinyt vettä Thames joessa virrata ja vielä enemmän tapahtua Eduardon ja Fabregas’n loukkaantumisten välissä, näin jo pari ohimennen todetakseni. Mutta ei ne, vaan molemmat liittyvät valitettavasti omiin reissuihin pääkallopaikalle.

Keväinen Valioliigaottelu Liverpoolia vastaan ei ihmeitä tarjonnut, joskaan ei siitä sen kummemmin huonotkaan muistot jääneet. Päätin kuitenkin pysytellä Lontoossa, sillä muutamaa päivää myöhemmin Tykkimiesten ohjelmassa oli Mestareiden liigan ratkaiseva puolivälieräottelu Anfieldillä.

Paikaksi valikoitui legendaarinen Gunners Pub, minne piti ostaa lippu ennakkoon. Ja kyllä, paikka oli ääriään myöten täynnä ja tunnelma infernaalinen. Tuskin valehtelen paljon jos sanon että paras tunnelma pubissa mitä olen toistaiseksi saanut kokea. Nyt, minun tuskin tarvitsee jatkaa tätä tarinaa loppuun asti.

Varmasti yhtä pysäyttävän kammottava kokemus ja muisto onkin paljon tuoreemmassa muistissa. Siitä on vain hieman reilut kaksi kuukautta kun bloggaaja oli Emiratesilla todistamassa erästä klassikoksikin kutsuttua taistoa Pohjois-Lontoon herruudesta. Allekirjoittanut alkaa olla keski-iässä, eli kyllä tässä on tullut nähtyä ja koettua kaikenlaista mutten edelleen voi käsittää kuinka paljon maailma voi muuttua noin neljässä minuutissa. Taidan pysytellä tästä eteenpäin turvallisesti kotimaan kamaralla ja seurata joukkueemme edesottamuksia kotisohvalta.

Olinko liian hätäinen, tässähän on vielä vajaa vuorokausi vuotta jäljellä. Vuotta joka on itse asiassa sekunnin verran normaalia pidempi!

***

Takaisin karuun arkeen.. Ottaen huomioon että siirtoikkuna aukeaa ensi yönä, spekulaatiot eivät ole mielestäni päässeet oletettuun vauhtiin. Tämä ei koske pelkästään meitä, vaan ylipäätään Englannin liigaa ja vaikken kovin tiiviisti muita Euroopan sarjoja seuraa, kaiketi niitäkin. Asialle ei voi olla kuin yksi yhteinen selittäjä, kansainvälinen finanssikriisi.

Tapaus Andrei Arshavin savuaa edelleen kuin bloggaajan virittämä takka Jouluna mutta koska asiasta ei kuultu mitään konkreettisempaa kuin agentin ilmeisesti hauska vitsintynkä, en osaa omasta puolestani lisätä tähän aiheeseen enää mitään. Venäjällä luonnonvaroja riittä ja sitä kautta rahaa. Andrei varmasti itse haluaa suurempiin ympyröihin mutta mikäli Zenit pitää kiinni hintapyynnöstään, se on liikaa. Haluaisin uskoa että meidän scouttauksella 20 miljoonaa puntaa olisi mahdollista käyttää ‘tehokkaammin’.

Kolo Toure, Mikel Arteta & Pape Diakhate.

En ole koskaan ollut hyvä matematiikassa muttei taida olla managerikaan.

“We are not missing 10 per cent, we are missing one or two per cent. We can get that one or two per cent easily and then we can dominate the league.”

On sääli kirjoittaa seuraavaa, mutta Arsenen puheet alkavat kuulostaa kerta toisensa jälkeen enemmän ja enemmän surkuhupaisilta. Joku raja pitää päänsilittelylläkin olla, asioista pitää pystyä puhumaan oikeilla nimillä ja tässä tapauksessa se tarkoittaa ettei tällaista puppua voi ääneen puhua.

Enkä puhu nyt meistä kannattajista, vaan pelaajista. Me olemme nähneet minkä tason pelimiehiä meillä avauksessa pelaa ja kyllä sen on nähnyt myös Arsene mutta silti joudumme lukemaan tällaisia kommentteja, ei hyvä. Mitä ihmettä ja ketä Wenger kuvittelee tällaisen palvelevan? ‘Pojat.. Song, Eboue, Denilson ja Diaby. Vielä prosentti pari lisää ja te dominoitte tätä liigaa’.

Tai että Arsene on pettynyt koska joukkue ei saa tällä hetkellä ansaitsemaansa arvostusta ja YLISTYSTÄ??! Huh huh. Tällaisilla puheilla manageri likaa vain omaa pesäänsä aivopesemällä pelaajia kuvittelemaan itsestään liikoja. Tällaisilla puheilla edellä mainittu kvartetti jatkaa karmeaa syöttötyöskentelyä koska kuvittelevat että pallo menee kuin itsestään oikeaan osoitteeseen koska ovat prosentin parin päässä liigan dominoinnista.

Tällaisilla puheilla edellä mainittu kvartetti pelaa puolustussuuntaan entistäkin laiskemmin ja flegmaattisemmin koska kuvittelevat ettei vastustaja voi sentään maalia tehdä koska vastassa on 98-99 prosenttiset liigan dominoijat. Arsene, tällaiset puheet ovat paskaa! Minä en niitä niele, uskon ja toivon ettet sinäkään, mutta valitettavasti osa pelaajista tuntuu nielleen ja nielevän. En tiedä, olikohan edelliset kommentit vain ote jonkun toimittajan pakinasta, toivottavasti.

En voi välttyä ajatukselta että Arsene on jonkin sortin masokisti. Haluaako hän että kaikki kääntyvät häntä (ja osaa pelaajista?) vastaan? Media alkaa olla tässä suhteessa jo lähes hallussa ja onko seuraavaksi vuorossa kannattajat. Jos taustalla on joku perverssi ajatus kääntää ensin koko maailma itseään vastaan vain siksi että menestys tämän jälkeen maistuisi vieläkin paremmalta ja saisi sen jälkeen näyttää pitkää nenää arvostelijoille, ei se ole tyylikästä.

En minä haluaisi kritisoida näin voimakkaasti oman managerin puheita, en tietenkään. Eikä minun tarvitsisi olla niin kovin sanoin mm Alex Songin kimpussa jos manageri komppaisi edes hitusen jos ymmärrätte mitä haluan sanoa. Pelkään että tällä menolla Emmanuel Ebouen kotiyleisöltä saama kohtelu tässä taannoin ei jää viimeiseksi. Silloin valtaosa kannattajista, bloggaaja mukaanlukien tuomitsi yleisön reaktion mutta miten on seuraavalla kerralla jos sellainen nähdään ja kuullaan?

Kamalaa mitä tuli juuri tunnekuohussa kirjoitettua mutta olisi tekopyhää ottaa siitä mitään pois. Toivotaan että joudun katsomaan Arsenen pitkää nenää ja kierimään tervassa ja höyhenissä. Kauhukvartetin toimesta en hattuani kuitenkaan joudu takuulla syömään. Kieroa peliä.

Kun kerron vielä että Gael Clichy vaatii pelaajilta parempaa kommunikointia kentällä, olen valmis ottamaan pari rauhoittavaa ennen kuin uskallan julkaista palopuheeni, hah. Sopivan riehakkaita ja onnistuneita uudenvuoden bileitä SuomiGoonerit!

Nyt pitää ottaa rauhallisesti. Kun Mathieu Flaminin siirto AC Milaniin sai sinetin, Arsene Wenger sanoi ettei kukaan muu ole lähdössä. Toisin kävi; Alex Hleb, Gilberto Silva, Justin Hoyte.. Analysoituaan meidän ongelma-alueita, manageri totesi että löytyvät keskuspuolustuksesta ja kertoi hankkivansa uuden topparin. Toisin kävi, Philippe Senderos pakkasi laukkunsa ja siirtyi lainalle Italiaan.

Ylipäätään Arsene lupaili kesällä kahta, jopa kolmea valmista pelimiestä ja täsmävahvistusta, siis joukkueeseen josta ei pitänyt lähteä kuin Flamini (+Jens Lehmann). Mikä oli lopputulos? Yksi oikea vahvistus (Samir Nasri), yksi hätävara kun halvalla sai (Mikael Silvestre), yksi pakollinen sijoitus tulevaisuuteen (Aaron Ramsey) ja yksi suurempi vitsi kuin Alex Song (Amaury Sinebrychoff).

Edellä mainituista tosiasioista johtuen me olemme vuoden vaihtuessa kymmenen pistettä sarjakärjen takana ja tappiosarakkeeseen on kertynyt jo viisi merkintää, mm Fulhamille, Hull Citylle ja Stokelle. Edelleen edellä mainituista syistä johtuen meillä on täysi työ olla toukokuussa neljän joukossa ja pelata Mestareiden liigaa myös tulevalla kaudella. Ja edelleen joukkue jota kukaan on tuskin noteerannut, Everton on vain kolmen pisteen päässä takana. Hyvä on, Everton nyt ei liity tähän mitenkään mutta piti päästä sanomaan.

Mitä ajan takaa? Sitä että niin omituinen on Valioliiga toistaiseksi ollut että kahdella (mieluiten kolmella) todellisella vahvistuksella kaikki on mahdollista. No ehkei sentään liigamestaruus mutta sijoitus kolmen joukkoon sarjassa sekä menestys niin Mestareiden liigassa kuin Englannin Cupissa. Se mitä eniten ajan takaa on tietenkin se mitä Arsene meille kannattajille julkisesti sanoi, taas.

“We already have many young players so, if we buy, it will be somebody who is ready to play straight away. I need a creative midfielder and eventually another midfielder, because we are short.”

Täytyy rehellisesti myöntää että allekirjoittaneesta on tullut todella kyyninen liki kaikkeen mitä manageri nykyään medialle kertoo. Lehdistötilaisuudet niin ennen ottelua kuin sen jälkeen toistavat itseään ja nämä puheet pelaajasiirroista ovat täysin oma lukunsa, en todellakaan tiedä mihin uskoa enää vaikka kuinka näin ‘valoa tunnelissa’ Wenger’n ilmeessä Skyn haastattelussa.

Kuulostan kriittiseltä ja olenkin, on pakko olla. Bloggaaja mukaanlukien varmasti 99% meistä Tykkimiehistä toivoo Arsenen nostavan pokaaleita Arsenalin managerina, toivottavasti useampia ja vielä useampana kautena. Samalla pelkään, oikeasti pelkään että jälleen kerran kuullaan vain puhetta eikä mitään tapahdu. Pelkään että menetän oikeasti uskoni kaikkien aikojen manageriimme, en h*lvetissä halua kokea sellaista tilannetta.

Pian alkavan tammikuun merkitystä on mahdoton vähätellä. Wenger pelaa korkeilla panoksilla suhteessa meihin uskollisiin kannattajiin ja näillä edellisillä lausunnoilla manageri korottaa panoksia entisestään. Uskon että joukkue on loukkaantumisista huolimatta vain kahden / kolmen maailmanluokan pelaajan ‘päässä’ eliitistä, puhumattakaan kun sairastupa joskus tyhjenee. Samalla uskon (olen varma) että jos kvartetista Song, Eboue, Diaby ja Denilson kolme esiintyy viikosta toiseen avauksessa, kaudesta tulee katastrofi meidän ja huom!, managerin mittapuulla.

Herätellään kansainvälisen talouskriisin merkeissä seuraavaa.. Jos Andrei Arshavinin hintalappu on ja pysyy n. 20 miljoonan punnan tienoilla, siis pelaajasta josta kukaan ei voi olla varma olisiko yhtä ‘hyvä’ sijoitus kuin Serhiy Rebrov konsanaan. Huomioikaa seuraavien pelaajien seurojen plus yleinen taloudellinen tilanne ja väitän ettei heitä kovin kauas jos samalla summalla olisi mahdollista hankkia Brede Hangeland / Matthew Upson, Scott Parker ja Mikel Arteta, hmm.

Arsene, please don’t let us down!

***

Kapteenin ollessa sivussa, kapteeni puhuu ex-kapteenista. Hehe, ei välttämättä optimaalinen tilanne mutta Manuel Almunia ylistää William Gallas’ta todelliseksi ammattilaiseksi. Moni on sitä mieltä ettei raudanluja kokenut ammattilainen potki mainosaitoja tai istu keskiympyrässä kun vastustajan pelaaja on ampumassa rangaistupotkua.

No se on historiaa ja nostan hattua Ranskalaistopparin otteille kaiken sen kohun jälkeen kun mieheltä otettiin kapteeninnauha pois kesken kauden. Bloggaaja kuten ei moni muukaan lukeudu Gallas’n suurimpiin faneihin mutta sen sanon ettei meillä ole varaa menettää häntä tammikuussa vaikka kuka Chiellini tai Hangeland olisi tulossa Emiratesille.

Kesällä olen valmis arvioimaan tilanteen uudestaan mutta toistaiseksi me tarvitsemme Gallas’n palveluksia. Jokainen voi kysyä itseltään että jos Wenger hankkisi Chiellinin, Hangelandin tai Upsonin, olisiko itsestään selvää ettei Gallas’lle olisi enää mitään käyttöä? Itse en olisi lainkaan varma josko Hangeland / Toure tai Upson / Djourou olisi automaattinen ratkaisu niihin ongelmiin mitä meillä eittämättä on ollut. Päinvastoin näkisin paljon potentiaalia kaksikossa Gallas / Djourou kunhan pääsisivät pelaamaan viikosta toiseen.

Almunia totesi samaisessa haastattelussa:

“The main thing is to look for our identity, our way, our character that gave this club all their titles and trophies. For whatever reason we lost our way, our character and the way we play on the pitch. We need to re-find our spirit and our desire to win games.”

Minä voisin luetella pitkän listan asioita mitkä ovat tuoneet seuralle mestaruuksia ja pokaaleita. Ihan viimeisimpinä tulee mieleen Henry, Bergkamp, Vieira, Pires jne jne.. Hyvällä hengellä ja asenteella on mahdollista saada paljon anteeksi ja voittaa otteluitakin. Mutta jos keskikentällä on niin paljon syöttötaitoa kuin Songilla, Ebouella, Denilsonilla ja Diabylla.. tai vaikka kaikilla yhteensä, silloin on turha uneksia menestyksestä.

Loistavaan pelivireeseen päässyt Bacary Sagna kertoo pitävänsä Englannin kenttien tunnelmasta Joulun aikaan kun muut Euroopan sarjat pitävät taukoa. Ranskalainen tuskin valehtelee, sillä niin hyviltä otteet ovat kentällä näyttäneet.

Minulla on ehdotus päivittäin Fabregas’lle soittavalle Liverpoolin Xabi Alonsolle, siirry Emiratesille niin olet paljon lähempänä ystävääsi ja näin tukeminen on huomattavasti helpompaa. Mitä muuten voi sanoa taas kerran Cescin kommenteista. Tuore nimitys kapteeniksi, kausi kääntyy kevätpuolelle, edessä neljän, jopa loppukauden mittainen sairasloma ja nuori mies näkee tilanteessa näin paljon positiivista.

Minä lähetän nyt sähköpostia Scotland Yardiin ja vaadin salakuunteluoikeutta Arsenen ja Ivan Gazidisin puhelimiin. Meillä on oikeus tietää!

PS. Pakko kompata Ora-Petriä. Jos ei ajatella viime tai kuluvaa kautta kausina, vaan puhutaan vuosiluvuista niin 2008 jää pian historiaan varsin synkkänä lukuna Punavalkoisin silmin katsottuna. Tässäpä itse asiassa oiva uudenvuoden kysymys; mikä oli parasta ja/tai huonointa Arsenalin vuodessa 2008?

Kyllä, ehkä hieman raflaava otsikko varsin keskinkertaisen esityksen jälkeen, mutta voiton tuomat kolme pistettä, kuuteen otteluun venynyt tappioton sarja ja nolla omassa päässä, vähintäänkin kelvollisia syitä olla tyytyväinen.

Isossa mittakaavassa meillä ei ole syytä tyytyväisyyteen mutta kyseessä on suhteellinen käsite, joten tilanne huomioiden vuosi päättyi kuuluisaa epämääräistä sanontaa käyttäen ‘ihan ok’. Ihan ok ei tietenkään ole se taso millä haluaisimme joukkueen pelaavan ja sarjassa olevan mutta ymmärrätte mitä ajan vallitsevissa olosuhteissa takaa.

Eilinen voitto Portsmouthista, niin, riippuen miten asian haluaa ilmaista, koko joukkue pelasi yhtä huonosti tai yhtä hyvin. Vastakkain kaksi itseluottamuksen puutteesta kärsivää joukkuetta ja se näkyi vaatimattomana pelinä, varsinkaan ensimmäinen puoliaika ei jalkapalloilullisesti paljoa tarjonnut.

Arsene Wenger’n kokoonpano, myöhemmin pelaajien pelipaikat ja kenties vaihdotkin yllättivät jälleen kerran. Varmasti eniten hämmennystä kannattajien keskuudessa aiheutti Nicklas Bendtnerin paikka avauksessa Emmanuel Adebayorin rinnalla ja Robin van Persien tippuminen vaihtopenkille.

Kun tämä oli todeksi todettu, saatiin ihmetellä Tanskalaisen siirtymistä pelaamaan keskikentän vasempaan laitaan ensimmäisen puoliajan kuluessa ja sieltä Samir Nasrin siirtymistä puolestaan keskelle. Myöhemmin Carlos Velan korvattua Emmanuel Eboue, Bendtner vaihtoi nyt oikealle Velan tullessa vasemmalle.

Bloggaaja pyöritteli päätään ja kysyin useaan otteeseen itseltäni miksi tämä pitää tehdä vaikeimman kautta. Tarkoitan nyt managerin usein peräänkuuluttamaa kärsivällisyyttä millä näitä pelejä voitetaan. Usein tämä on aivan hyväksyttävä taktiikka, varsinkin vieraissa mutta eilen toivoin että oltaisiin yritetty katkaista Pompeyn selkäranka mahdollisimman pian rohkeammalla pelaamisella.

On hieman surullista että me pelaamme pienempiä seuroja vastaan jopa kotikentällä varovaisesti ja kärsivällisesti ikään kuin odottaen sitä yhtä pelastavaa maalia. Eikö tilanteen pitäisi olla täysin päinvastoin? No tämä kaikki vain kaiketi tukee sitä tosiasiaa, että meillä on jalkeilla keskinkertainen joukkue, jonka pitää pelata näin.

Väittäisin kuitenkin että tällä kaudella me ollaan menetetty enemmän kuin saavutettu pisteitä näin tekemällä. Mitä pidemmälle vastustaja onnistuu pitämään maalinsa puhtaana, sitä enemmän jokainen taistelee varjellakseen maaliaan loppuun asti. Ja toisinpäin, meidän tuska tehdä se tarvittava voittomaali kasvaa kiihtyvällä tahdilla kellon käydessä kohti täyttä aikaa ja yrityksistä alkaa tulla epätoivoisia.

Allekirjoittaneen mieltä lämmitti suuresti katsoa William Gallas’n ilmettä ja tuuletusta Ranskalaisen puskettua meille täydet kolme pistettä. Ei joukkueen entinen kapteeni ehkä sittenkään ole menettänyt täysin sydäntään ja kiinnostustaan pelata, voittaa ja tehdä oman osansa voittojen eteen. Gallas’n pusku Denilsonin antamaan vapaapotkuun oli rohkea ja päättäväinen ja Pompey maalivahti David Jamesin nyrkkiäkin uhmaten kokenut toppari maalinsa viimeisteli.

Oliko eilisen ihmetystä aiheuttanut kokoonpano sitten pakon sanelema juttu, tekisi mieli uskoa näin. Bendtnerin siirtyminen keskikentän vasemmalle laidalle ja Velan tulon myötä oikealle, olen varma että van Persie kärsi jostain pienestä vammasta ja oli ylipäätään penkillä vain jotain äärimmäistä tilannetta varten. Nähdäkseni Hollantilainen ei edes lämmitellyt kertaakaan ottelun aikana.

Johan Djourou ei ollut kuntoutunut edes vaihtopelaajien joukkoon mutta Kolo Tourelle tämäkään ei tiennyt hyvää. Onko myös Arsene viimein hyväksynyt ettei kaksikko Gallas / Toure yksinkertaisesti toimi ja näin puolustus oli täysin Ranskalainen Mikael Silvestren pelatessa Gallas’n parina ja Gael Clichyn palattua omalle tontilleen.

Tilanne on sikäli kiusallinen että Toure on ollut vahvasti mukana siirtospekulaatioissa ja nyt pitkään seuraa palvelleelta Norsunluurannikon mieheltä kysytään asennetta sen suhteen haluaako mies edelleen jatkaa uraa Emiratesilla ja taistella paikasta auringossa. Kyllä se varmasti syö uskollista Tykkimiestä kun ManUsta ‘vapautunut’ ylijäämämies on nokkimisjärjestyksessä korkeammalla ja että Toure on managerin papereissa tällä hetkellä neljäs toppari.

Kuten jo alussa totesin, jokainen voi tulkita koko joukkueen tasaisen harmaan esityksen miten haluaa. Pelaajista kukaan ei mielestäni noussut ylitse muiden tai toisaalta kukaan ei tuottanut erityisen suurta tuskaa katsella. Gallas ansaitsee hatunnoston ilman muuta maalistaan. Bacary Sagna jatkoi siitä mihin Villaa vastaan jäi ja vaikkei Pompey juuri suurta uhkaa hyökkäyksillään aiheuttanut, Sagna hoiti vähät velvollisuutensa hyvin.

Nasri oli energinen, liikkui, teki itseään pelattavaksi mutta viimeinen terävyys hänenkin pelistään puuttui. Kertaalleen James torjui Nasrin vedon pienestä kulmasta, muuten liike ja energia ei juurikaan konkretisoitunut. Sanokaa mitä sanotte mutta se joka edellä mainitun paikan Nasrille loi, saa kehuni. Kärjessä aloittanut ja myöhemmin molemmilla laidoilla pelannut Bendtner pelasi kelvollisen pelin. Jos joku olisi sanonut minulle etukäteen että Juutti nähdään keskikentän laidalla… En olisi uskonut että Nicklas suoriutuu tästä roolista niin hyvin kuin eilen teki.

Kehut myös vajaat puoli tuntia pelanneelle Velalle. Meksikolainen piristi ehdottomasti koko joukkuetta ja toi uutta vipinää kaikkien jalkoihin. Yllätyin jopa hieman kuinka paljon palloa Velalle pelattiin heti ensiminuuteista lähtien, eikä Vela pettänyt vaan otti ilon irti pelaamisesta. Toistaiseksi kuluvalla kaudella nuori mies ei mielestäni ole päässyt oikein peliin sisään ja tuonut sitä piristystä mitä on odotettu hänen tullessaan vaihdosta kentälle mutta eilen oli toisin ja se lupaa hyvää. Se että eilen Vela ei hätkähtänyt edes todella koleaa säätä, nostaa suorituksen arvoa.

Pari sanaa vielä Abou Diabysta. Heti kun sain kokoonpanon käsiini, päätin että Diaby on oma ‘kiinnitä katseesi’ kohta. Kaikki alkoi lupaavasti, tuskin oli viittä minuuttia kellossa kun olin merkinnyt papereihin pari hyvää katkoa. Diaby on eittämättä taitava pallon kanssa mutta valitettavasti ainakin vielä vain yksin. Katsellessani hänen syöttöjään, ajattelin että on siellä pelisilmääkin ja mikä hyvä, rohkeutta yrittää toteuttaa itseään. Mutta ainakin vielä tekemisessä on ongelma, eikä niin pieni sellainen, se viimeinen syöttö napsahtaa aivan liian usein väärään osoitteeseen. Nasrin siirryttyä keskelle Diaby katosi jokseenkin kuvioista.

Kuulostinko liian helläkätiseltä arvioissani? Olen vain tyytyväinen loppupeleissä saavutettuihin pisteisiin ja päätin pitää ruoskan kaapissa sen vuoksi. Kylmä totuus on myös se että Eboue on edelleen Eboue, Denilson on Denilson ja Diaby on Diaby. Puhumattakaan että Song on edelleen Song, eikä onneksi ollut järjestämässä tasapeliä eilen. Joku sanoi mielestäni hyvin todetessaan että meillä ei takuulla olisi ainakaan yhtään pistettä vähempää jos Aaron Ramsey olisi saanut pelata ne minuutit mitä Song on pelannut. Sen sijaan Rambo olisi nyt kaksi kertaa parempi kuin kauden alussa ja neljä kertaa parempi kuin Song tulee ikinä olemaan.

Arsenen kommenteissa ei ottelun jälkeen ollut mitään uutta, kuten ei koskaan. ‘Joukkue on mennyt kuudessa viikossa huimasti eteenpäin, kehittyy koko ajan ja nopeasti’. Uskoa, kärsivällisyyttä, kasvamista ja kehittymistä… Toivotaan nyt vain ettei joukkue ole tässä kuuden tappiottoman Valioliigaottelun putkessa kehittynyt managerin silmissä NIIN paljon ettei joukkue kaipaa vahvistusta.

Itse asiassa SKYn haastattelussa Arsenen ilmeessä ja puheissa oli jotain sellaista, että kyllä nyt töitä tehdään tosissaan sopivan tai jopa sopivien vahvistusten löytämiseksi. Haastattelijan tivatessa ettei uusia uutisia siirtomarkkionoilta siis ole, Arsene vastasi lyhyesti ei, mutta lisäsi sekunnin päästä, ei vielä ja hymyili tavalliseen tapaansa.

Ja nyt se siis alkaa, varsinainen huhumylly uskallan sanoa. Ensi viikonloppuna pelataan Englannin Cupia ja seuraava Valioliigaottelu on vasta parin viikon päästä lauantaina kun Bolton saapuu Emiratesille. Englannin Cupista puheenollen, maksuton Urheilukanava näyttää perjantain ja maanantain välillä kuusi suoraa ottelulähetystä muttei valitettavasti meidän peliä. Mainittakoon että lauantain klo 17 peli milloin mekin pelataan on Hull - Newcastle.

Leppoisaa viikkoa niin meille töihin palaaville kuin välipäivistä lomaillen nauttiville.

Kuningas palaa kotikulmille mutta hänen kannaltaan paluusta ei tule hohdokas, päinvastoin. Portsmouth saapuu Tony Adamsin johdolla mittaamaan meidän päivän kunnon ja kuntoa todella kysytään. Kun tuomari tänään kello 16 viheltää pelin alkaneeksi, Villan tekemästä tasoituksesta on ehtinyt kulua vasta vajaat 43 tuntia.

Olo on hieman omituinen, olo että pelit ovat yhtä tervanjuontia eikä tulostakaan tule. Siksi onkin hieman hölmöä kun ajattelee että viisi edellistä ottelua ovat kuitenkin sujuneet ilman tappiota, joskin kolme edellistä myös ilman voittoa. Ja vastassa ovat olleet mm Liverpool, Chelsea ja Villa, joista vielä kaksi jälkimmäistä vieraissa.

Iltapäivän vastustaja käy puolestaan läpi pientä kriisiä, tappioita on kertynyt nyt kolme peräjälkeen maalierolla 2-9. Seitsemästä edellisestä kohtaamisestaan Pompey on onnistunut voittamaan vain kerran. Pompey on varmasti ollut pettymys kannattajilleen kuluvalla kaudella ja sitä pettymystä on luvassa lisää tänään.

Meille kelpaa tänään kotiyleisön edessä ja vuoden 2008 viimeisessä ottelussa vain ja ainoastaan voitto ja olen vakuuttunut että se tulee. Vaikkei Alex Songia tänään nähdäkään kokoonpanossa, on keskikenttä meidän suurin murheemme. Kuinka vaikea iltapäivä keskikentälle tulee, en tiedä, mutten usko että se vie meiltä voittoa tällä kertaa.

Kirjoitin jo eilen ja kirjoitan uudelleen. Huippukuntoaan lähestyvä Robin van Persie saa rinnalleen nälkäisen ja viikon huilanneen Emmanuel Adebayorin ja odotan tältä kaksikolta tehoja Pompeyn huteran alakerran kustannuksella. Heiltä on nähty ratkaisuja vähän vuorotahtiin mutta jotenkin on kutina että tänään molemmat ovat iskussa. Sitä saavatko molemmat nimensä maalintekijöiden joukkoon on turha spekuloida mutta vaikka iltapäivästä tulisi pelillisesti kuinka vaikea, eikä tarjoilu pelaa, tämä kaksikko punnertaa meille tänään täydet sarjapisteet.

Taas kerran on syytä todeta että tilastot ovat tilastoja ja kuten säännötkin, ne on tehty rikottaviksi. Valioliigan historiassa joukkueet ovat kohdanneet kymmenen kertaa ja vaikkei Pompey ole onnistunut voittamaan kertaakaan, tasaista on ollut. Meille voitto neljästi ja kuudesti on päädytty pistejakoon. Kaikki kilpailut mukaanlukien meidän tappioton taival Pompeya vastaan on 17 ottelun mittainen, edellinen liigatappio on 51 vuoden takaa.

Viime kauden vastaavasta ottelusta on ennättänyt kulua jo reilusti yli vuosi; syyskuussa 2007 voitto meille lukemin 3-1. Tai ironisesti voisi todeta, vain reilu vuosi sitten jolloin peli sujui kuin tanssi ja Tykkimiehet veivät Valioliigaa. Kuinka nopeasti asiat voivatkaan muuttua, kuinka vähän olisi tarvinnut kesällä tehdä jottei näin olisi tarvinnut todeta, valitettavasti.

Ottelun tuomitsee Alan Wiley, joka yleensä pitää kortit enimmäkseen (2,92) taskussa. Yksi trendi pitää kuitenkin katkaista; Wiley on nähty kuluvalla kaudella kahdesti meidän peleissä (kolme keltaista) ja tuloksena molemmilla kerroilla tappio (Hull / ManC).

***

Haha, niin paljon kuin katsonkin kieroon Hull Cityn manageri Phil Brownia, se mitä mies teki perjantaina oli hupaisaa. Vastaavaan olisi meilläkin ollut aihetta muutamaan otteeseen kuluvalla kaudella, sillä erotuksella että meidän pojat olisi pitänyt laittaa saman tein juoksemaan viivaa, pelkkä puhuttelu ei olisi riittänyt.

Meillä kaikilla on oikeus mielipiteeseen ja olkoon jokainen yhtä arvokas, myös allekirjoittaneen. Villan perjantain tasoituksesta syntyneeseen keskusteluun on pakko ottaa lyhyesti vielä kantaa. Miten voi olla mahdollista että maalin johtoasemassa ja yliajalla vastustajalle aukeaa tilanne missä heillä on neljä miestä meidän kolmea vastaan ja ihan ytimessä kolme meidän kahta topparia vastaan?! Kukaan ei varmuudella voi tietää olisiko tasoitus jäänyt syntymättä, mutta kyllä Denilson (etunenässä) voi miettiä pitkään miten tilanteessa olisi pitänyt sijoittua, liikkua.. eli puolustaa.

Se enää Villa pelistä, tämän vuoden me päätämme voittoon, oh yes we do! Come you lads, you want it, I want it, we want it, we’re Arsenal.

COME ON YOU REEEEDS!!!